Yksi semesteri takana

Tiina lähti noin viikko sitten :( Ihan kamalaa kun jäi vaan tyhjä huone!! Ja kaikki muutkin on lähdössä/lähteneet. Tein väliaikaisen muuton, hullukaan pysty oleen meitin talossa yksin! Nyt tulin käymään, hakees vaatteita ja muuta ja ihan friikkinä kuuntelen joka ääntä täältä talosta ja ulkoo, melkonen kummituskartano näin yksin ja pimeellä!!

 

Juhlapuku löytyy jo valmistujaispirskeisiin, jotka on 12.12. Mentiin kattoon juhlapukuja anan ja stefin  kanssa ja myös rene, chris ja peter oli mukana, eivät siis menneet oluelle siks aikaa ;) Ja juurikin ne ehdotteli pukuja ja jakeli aktiivisesti mielipiteitä ihan kysymättä.

 

 Ihan kamalaa yksi kaveri puukotettiin! Ja tarinan alku on jännän tuttu. Random taksi kadulta pimeellä, taksi ajoi johonkin syrjään ja puukolla uhaten  halusi rahat. Kaveri yritti karkuun, mutta ei onnistunut, taksikuski puukotti 7 kertaa ja jätti tämän kadulle! Nyt tyttö on tajuttomana ja todella huonona =(

 

 

En sitten tiä mikä mussa on vikana kun niin tykkään ajella täällä! Huvittaa ja ihmetyttää vaan joka kerta tuo sääntöjen puute ja ajotyyli. Okei onhan tuo liikenne vähän hullua, mutta luopa vähän jännitystä elämään. Ruuhkat  ei oo niin kivoja. Yksi päivä paistuin autossa ”hetken”, idiootti vielä farkut jalassa ja pitkähihanen päällä, lämmintä autossa oli kun saunassa (mitä nyt voi kuvitella 28 helteessä, ilmastoimattomassa autossa) 11 km ajoin pelkästään ykkösellä!! Ihme kyllä, en oikeestaan kovin pahasti tuskastunut, se nyt kuuluu asiaan.. Parin päivän päästä oli samanlainen ruuhka, muutamia autoja suihki sivulta ohi pitkin piennarta, päätin kokeilla samaa toimi hyvin, mutta luulen, että poliisilla olisi jotain sanottavaa tähän, muutenan liikenne olisi vielä enemmän kaaoottinen. (no siis mulla ei ollut enää paljon matkaa jäljellä)

Auto on kyllä pelittänyt ihan hyvin. Pakoputkea joutu vähän korjaileen, täällä kun ei osata suotta varottaa kaikista hidasteista eikä niitä viittitä maalailla ja niitä on julmetusti!! Pimeellä täräytin mukavassa vauhdissa yhteen tälläiseen, ei niitä ihan oikeesti voi nähä!

Ajoa haittaamattomia vikoja: aurinkoläppä välillä pamahtaa keskelle näkökenttää (no okei, tämä saattaa hieman haitata ajoa), hanskalokero ei myöskään pysy kiinni ilman teippiä.. Repsikan puolen ikkuna vaatii hieman taktiikkaa kiinni veivauksessa. Yksi päivä se sitten baariin mennessä tipahti kokonaan alas. Onneksi on valet parking niin ei se juuri sitten haitannut. Tämä on muuten kanssa yksi asia mikä on ihan jees, baariin mennessä ei tarvi ettiskellä parkkista (eikä edes ite parkkeerata), ajaa vaan baarin oven eteen niin kaikki hoituu noin euron hintaan vieläpä.

 

Ruokakulttuuria, mä söin aivoja! Mentiin aamupalastaan, sanoin, että ihan sama, vapaasti voi tilata mun puolesta jotain hyvää. Niinpä evästelin hyvää keittoo  ja oikeen maukkaita tacoja. Kysymys: haluutko tietää, mitä tacoissa oli, vastaus: ilmeisesti en. Oon usein kuullut kehuja ko. tacoista ja vannonut, että en haluu maistaa vaikka olisi kuin hyviä, mutta nyt.. Saatanpa niitä toisenkin kerran syödä, ehkä..

Sitten kun mennään Oaxacaan Rene lupasi kanssa jotain ylläriruokaa ja kertoi miten natiivit tarjoilee apinaa, ei kiitos!

 

 

Muutama päivä sitten laitettiin joulukuusi. Juu, ei ollut aito. Niitäkin kyllä tietty on, mutta monet täällä haluaa pitää kuusta koko kuukauden, joten ehkä toi tekokuusi toimii paremmin siinä. Kaunis tuli, kyllä täälläkin saa ihan joulusen tunteen, vaikka ei lunta olekaan. (No eipä sitä suomessakaan taida juuri olla nyt.) Mutta kovin kaunis tuli.

 

 

Ihanaa, ihanaa olen saannut paketteja Suomesta! Kiitos rakkaat!!!Molemmilla kerroilla oli pakko vähän itkeäkin, kova ikävä ja niin ihanat kirje/kortti!!! Mutta tästä huolimatta on tää niin ihana maa, että vielä en oisi ollenkaan valmis palaamaan, Näin unta, että tulin jouluviikolla suomeen, mutta sitten en meinannut millään saada paluulippua ja iski ahdistus, että miten pääsen takas tänne ;)

 

 

Valmistujaisten jälkeen oottelee uusi roadtrip Oaxacaan, rannoille pääasiassa :P Saa nähä ketä tulee mukaan, chris, stef ja ana vaihtelee taas koko ajan päiviä ja valittaa rahanpuutetta. Méxicolaisista kun on kyse niin ei auta kun sanoa päivä millon lähetään tai muuten saa odotella, odotella, odotella...

Aa, siitä tulikin mieleen vähän sanastoa:

ahorita = n. 5min - 8 tuntia

te prometo = voin harkita asiaa

dame tu número, te voy a marcar mañana = anna numeros, soitan huomenna (huom. siis suora käännös tämä on varma ;) )

vamos a ver = en taida ees harkita

mañana on turha ees suomentaa, kaikki ymmärtää että se ei tarkota huomista.

Näitä löytyy vaikka kuinka, täytyy varmaan ruveta laittaan ylös, kun yllättäen juuri nyt ei tule mieleen.

Kuveja roadtripilta

Takaisin roadtripiltä. Kilsoja tuli 1360. Kohtuullisesti puudutti takamusta ja myös vielä vähän kipeetä niskaa, mutta oli sen arvosta =) Tiinalla ei siis ollut ajokorttia niin ihan itse sain ajaa koko matkan. Yllätten tytsyt lähti vähän myöhään, joten tuli yllätyspysäkki México Cityssä. Oli se vaan jännä ajella maailman top3 suurimmassa kaupungissa. Ei -ruuhka-aikana kesti noin tunti, että päästiin 10 km etiepäin. Aamulla ajoissa oltiin lähtemässä kohti Moreliaa, mutta auto meitä odotteli rangas tyhjänä! Lähteissä saatiin julmettu määrä varotuksia: ei apua KENELTÄKÄÄN, ei pysähdytä tien reunaan, ei ajoa pimeellä (ei kovin kummaa joutua sillon ryöstetyksi), ei jätetä tavaroita autoon.....y con mucho mucho mucho cuidado.. No pakkohan sitä oli kadulta roskia siivoovalta miekkoselta kysyä apua ja eipä mennyt kun hetki niin paikalle tuli toinen mies ja niin päästiin taas jatkaan matkaa (ei kaksi tyttöä nyt saa rengasta vaihdettua :D )

Juututtiin mukavasti DF:n alkavaan ruuhkaan ja ei se nyt niin yksinkertasta ollut suunnitaakaan siellä. Vaihtoehtona oli cuata tai libre -tiet ja tietenkin haluttiin välttää casetat ja valittiin hippasen pitempi ja varmaan julmetusti mutkasempi libre. Ja e kyllä sellasta tietä ole ennen nähnyt, ei tarvinnut renkaita kohtisuoraan käännellä. Ei ollut suoraa tietä ja ei myöskään horisontaalisessa tasossa tarvinnut ajaa, vaan mutkaa mutkaa,mutkaa, kallistumaa.... Siis aivan huippu ajaa!!! Tosin ristejä oli lähes joka mutkassa (sanoisko noin 200m välein), joten tajusi kuinka vaarallinen tie tosiaan oli. Kun yli 200km oli tätä tietä veivaillut alkoi vähän jo keskittymiskyky olemaan kyseenalainen ;)


Matkan varrella nähtiin söpöjä pikkukyliä ja aivan mahtavia maisemia!!!! México kun kohtuu iso maa on niin oli taas vähän erilaista näkymää kuin aiemmin. Melko kuivaa, mutta kaunista. Ja vuoristomaisemat niin upeita (välillä vähän perhosia vatsassa, eivät suotta kovin paljon ole kaiteita autoteiden laidalla jyrkimmissikään mutkissa. Olisi kyllä bussilla jäänyt kaikki näkemättä. Näin myös maailman pelottavimman näkösen eukon, en tiedä olisiko halunnut meiltä apua, koska oli tiputtanut keppinsä maahan, mutta kun näin naisen kasvot olin varma, että jos oltaisi pysähdytty auttamaan olisi tämä vähintää kironnut miedät, suoraan kauhuleffasta! Keskeltä ei mitään löytyi myös mm. koju ”täältä aitoja 501:iä ;)

Tienviittoja ei méxicolaiset niin kovasti suotta käytä, risteys edessä ja ei minkäänlaista infoa minne tiet johtavat. Niinpä eksyttiin, mutta vain pari kertaa matkan varrella, ei siinä mitään, nätti kylä oli sekin =)

Morelos on oikeen kaunis kaupunki, vähän tuli tunne, että Epsanjassa olisi. Vähän oli siistimpi ja symmetrisempi kuin tuo oma kotikaupunki. Morelia onkin ensimmäisiä Nueva Españan kaupunkeja (1541). Onneksi satuttiin olemaan viikonloppuna paikalla: joka lauantai-ilta katedraalilla on mahtava ilotulitus. Jonkinmoiset musiikkifastarit oli kaupungissa menoillaan ja sen kunniaksi ilmeisesti oli väsätty mm. kukkasista, terälehdistä, pähkinöistä, havuista jne. koostuva ”katu” . Kuva ehkä kertoo enemmän, nyt taas jotenkin tökkii toi suomeksi selittäminen ;)

Morelian jälkeen jatkettiin Parachoon, symppis pikkukylä, kuuluisa puusta tehdyistä taide-esineistä, mutta etenkin siellä valmistettavista kitaroista. Tiina ostikin oikeen hyvä kitaran ja laukun n.80 eurolla! Halvempiakin löytyi, mutta saatiin semmonen selostus kitaran teosta, että osattiin vähän katsoa, että halvinta ei kuitenkaan ehkä kannata ostaa. Melkosta väsäilyä, täytyy myöntää. Ei muuten löytynyt oxxoa eikä baaria tästä kaupungista, vaikkei ihan miniminikylä ollutkaan :)

Reissun seuraava kohde oli volcán Paracutín. Ko. tulivuori purkautui 1943 haudaten kaksi kylää alleen. Ensin ajateltiin tehdä pikavisiitti, mutta rupesihan houkuttelemaan ratsastus ja kiipeäminen tulivuorelle. Ja sen kyllä tuntee vieläkin takamuksessaan ja reisissä!! Oppaaksi saatiin Fidel, 19v oikeen symppis poitsu. Angahuanin kylässä, mistä lähdettiin liikkeelle luultavammin lähes kaikki kuuluvat Purépecha heimoon. Mietin opas pukeutu normaalisti tennareihin t-paitaan ja juuri ja juuri päällä pysyviin housuihin, mutta muuten kylän nuorillakin oli niitä ihania värikkäitä intiaanivaatteita ja letit päässä...On vähän taas toinen maailma kun Cuernassa!! Muutama sanakin yritettiin oppia tätä intiaanikieltä, mutta eihän niitä nyt enää muista :(
Satulat oli puusta ja jalustimet joko liian lyhyet tai pitkät. Laukkaa ja ravia mentiin melkosesti, joten jo tulivuorelle saapuessa oli melko puutuneet paikat. Loppumatka kiivettiin itse ja oli kyllä rankkaa!! Todella jyrkkä nousu ja alta pakeneva pehmeä tuhka ja laavakivet... Tässä kun sen onnettomuuden takia ei ole voinut kuukauteen urheilla niin pelotti, että kunto ei kestä. Mutta kivastihan se meni, ei ole vielä niin pahasti lässähtänyt. Näkymät oli siis aivan mahtavat. Vuori puski savua sietlä täältä ja kyllä peppua poltti kun valitsi väärän kiven istua. Keskellä oli valtava kraateri. Niin, milläköhän korkeudella oltiin, muistaakseni 2800m. Alastulo oli sitäkin helpompaa, ei tarvinnut kun ”luistella” alas, jalat upposi mukavan syvälle tuhkaan,
niin ei ollut kovasti pelkoa kaatumisesta, huippua :D Sitten vaan takasin hepan selkään ja mentiin vielä katsastamaan San Juanin kirkon rauniot, ainoa mitä kylästä oli jäljellä. Oli muuten melko tuskaa puutuneilla jaloilla, jomottavilla polvilla kävellä siellä kivikossa. Siltäkö tuntuu kun on vanha??? Hui. Yhteensä kuusi tuntia kesti tämä reissu ja jouduttiinhan sitten pimeellä suuntaamaan seuraavaan yöpymispaikkaan Uruapaniin. (tuntuu muuten vieläkin vähän takamuksessa tuo reissu)
Ja oli taas mutkaa tiessä! Ja nähtiinhän se paha onnettomuuskin sitten, isohko rekka kyljellään tiellä ja henkilöauto kurtussa, ja mikä kääntää vieläki vatsan ylösalasin niin auton vieressä myös kolarin uhri, taas yksi risti lisää tienpieleen... Onnettomuus oli ihan juuri sattunut, poliisi taisi jo olla paikalla, mutta ambulanssia ei vielä.

Itse päästiin turvallisesti perille. Eka melkosen rähjänen hotelli, mutta ei hintaakaan kyllä ollut kuin n.5 euroo. No suihkusta tuli sentään lämmintä vettä, oltiin meinaan kohtuullisen harmaita ja pölysiä tulivuoren jäljilta. (Lacoste parat mulla oli jalassa  ) Abuelitat (siltä vaikutettiin kun hiljaa kipujemme kanssa köpsöteltiin eteenpäin) kävi vielä iltateet hörppäämässä. Seuraavana aamuna oli luvassa vielä vähäsen lisää urheilua, mentiin tsekkaamaan Tzarácuan vesiputoukset. Aivan älyttömän kauniit! Ei kuulu isoimpiin ja kuuluisimpiin, mutta ei suomityttöjä haitannut. Viimeinen kohde oli Pátzcuaron kaupunki. Kaunis, mutta pienuudesta huolimatta helppo eksyä: kaikki talot oli maalattu samanlaisiksi ja myös kaikkien kauppojen/pankkien/.. nimet oli maalattu samalla fontilla. Mutta tämä piirre kaupungista niin kauniin ja siistii tekikin. Matkan paras hostellikin saatiin tässä kaupunkissa, harmi vaan, ettei saanut mukavasta sängystä kauemmin nauttia, aamuseiskalta lähdettiin kohti kotia. Päätettiin valita cuata, että oltaisiin ajoissa kotona. No eipä oltu, Tolucan jälkeen eksyttiin (haluttiin tällä kertaa välttää DF:n ruuhkat.) ja ajeltiin hippasen kiertoteitä takaisin Cuernaan, mutkaa taas löytyi =) Ja ihmetteli Rene ja Chris kovasti miten ihmeessä pystyyttin tuleen Tolucasta Cuernaan eteläpuolelta, jaa –a.. Mutta ei hassumpi reissu, seuraavaa odotellessa!

Choque

Mi carro

Huippu päivä oli yksi perjantai tässä reilu viikko sitten, excepto.... Alkoi mitäs muutakaan kun maukkaalla tacoaamiaisella, jonka jälkeen suunnattiin Bulliin, ensimmäisenä tietenkin Perla negra. Jotta tulisi halvemmaksi, ehdotin, että mennään superin kautta meille, unos pomos y ya..Poitsut veti koko pitkän päivän valkosissa vaatteissaan (kaikki siis lääkäriopiskelijoita) ja eivät muuten ihan puhtaan valkosina säilyneet, onneksi meillä suomessa on haalarit <3 Kristinan ja Juanin syndeiltä jostain syystä päädyttiin taas Krishnaan ja kotimatkalla sieltä oikeen raju päätös illalle. Kolari camionetan ja sen jälkeen puun kanssa. Oikeestaan muistan vaan edessä olevan camionetan ja ajatuksen, ei ****, nyt muuten törmätään. (Tällä kertaan en ollut ajamassa). Rene joutu vähän puhalteleen muhun ilmaa, varmaan turvavyö tyhjensi keuhkot.. Ambulanssilla sairaalaan. Koko ajan onneksi joko Rene, Chris tai Renen äiti oli mun vieressä, muuten olisi ollut vähän turvaton olo mexicolaisen sairaalan hulinassa.. No mutta onneksi kaikki nyt kunnossa, niskatukea tarvisi käyttää pari kolme viikkoo, kivut selästä ja päänsäryt on jo lakanneet :)


Viime viikolla taas alkoi viimeiset parcialit, jee siis vikat! Nyt täytyy tehä vielä kolme loppuprojektia ja 2 loppukoetta, tunteja jäljellä 2 viikkoo. Meni kyllä älyttömän nopeesti tämä semesteri, onneksi on vielä toinen jäljellä!!! Lähes kaikki muut vaihtarit palaa, ihan vaan muutama jää ja en oikeestaan ees tiedä ketä ne on. Onneksi on méxicolaisia kavereita :) Asunto tosiaan tarvisi etsiä, vuokrasoppari loppuu 20.joulukuuta, eiiiiii, joudun muuttaan pois tästä :( Tuskin löydän toista samanlaista asuntoo valtavalla puutarhalla, kattoterassilla, isolla uima-altaalla.... Vamos a ver....


Yksi tapa mikä aluks tuntu vähän oudolta on, että kaikki ruoka on tarkotettu jaettavaksi. Esim. tilasin baarissa kovin nälkäsenä ruoka-annoksen, mutta eipä tarvinnut sitä juurikaan itse nauttia ja luonnollisesti nälkä ei lähtenyt =)
Hienossa ravintolassakin kaikki sörkkii toistensa lautasilla ja lopulta usein kierrätettiin lautasia, että kaikki saa maistaa kaikkea. Ja heti kun ruoka tulee pöytään hirveen kriittisenä katsotaan annosta, ”hei, saanko lisää kastiketta”, ” Tässä on liikaa juustoa” Ja koska ruokailu kestää ikuisuuden niin välissä pyydetään lämmittään ruokaa lisää.. Ja lopuksi pienetkin ripposet usein pakataan mukaan.
Sen sijaan kotona kaikki ruoka ei ole tarkoitettu jaettavaksi, löysin yksi päivä hyllyltäni suklaapaperin roskan ja mäkkärin jäätelökupin, vieressä viesti ”voisitko kysyä kämppiksiltäsi...” tms. En siis todellakaan ollut syönyt kenenkään suklaita tai jäätelöitä, mutta kohtuullisen huvittavaa toimintaa, ei voi sitten itse tulla kysymään oonko mahdollisesti syönyt..Ranskalaiset....


Eilen ostin auton :D VW Pointer -98, pieni ja sievä. Rene ja Chris oli tsekkaamassa paperit ja auton noin päällisin puolin. Tänään (tai sitten mañana, koskaan kun ei méxicolaisista tiedä) vien sen viel tsekattavaksi, että kaikki varmasti pelittää. Ja koska kokemustakin jo on, niin otan myös vakuutuksen; Renen sisko hoitaa sen, kun on töissä pankissa. Itse lähinnä laitoin nimen yhteen paperiin ja tietenkin valitsin auton (vaihtoehtoja ei itseasiassa niin laajasti ollut mun varallisuuteen nähden). Nyt sitten pääsee vähän tsiikailee Méxicoa paremmin, jeejee. Taidetaan heti tällä viikkoo lähtee pikkureissuun, ens viikon maanantai kun on vapaa niin on yhteensä 5 vapaapäivää. Katotaan mihin päädytään :)

San Francisco, baby!

Lentokoneessa. Ja on meinaan turbulenssia! Yritetään koko ajan löytää sopivaa korkeutta, että voitaisiin välttää, mutta eipä tunnut löytyvän. Oon siis palaamassa takasin Méxicoon, jee kotiin J (en kai saisi niin?? - En)

San Francisco, muy padre!!! Jo lentokentälle tultaessa ei voinut erehtyä maasta, vahva jenkkiaksentti jokapuollella ja muutenkin vaan vaikutti . Sormenjäljet, valokuvaus ja pieni keskusteluhetki matkan tarkotusperistä riitti tullessa. Ainiin, vaihdettiin Tijuanassa lentoa ja siellä taas yllättäen kukaan tiennyt siirtyykö laukut automaattisesti vai ei..Kaksi vastausta, että tarvii itse hakea, kaksi sanoi, että siirtyvät automaattisesti (toinen näistä oli vartija)Volariksen tiskille vihdoin ohjattiin. Hetki meni, että tajusi, että niillä ohjeilla joutui ensin turvatarkastukset sun muut poistuessa ja sitten uudet taas sisään mennessä, hippasen ylimäärästä jonotusta, eikä ees iskenyt paniikki, että ei kerkee lennolle. No se oli myöhässä, joten eipä hätää J En ymmärrä kuinka kukaan ei voi tietää asioista mitään!

Metrolla Oaklandista San Franciscoon. Maan alta kun kipusin ylös keskelle Market streetiä jäin kunnon turistina pällisteleen rakennuksia, jotka kohosi kohti taivasta,wau. Cuernavacan jälkeen (eihän siel oo oikeen ees kerrostaloja) olivat niin kovin huiman korkeita J Lämmintä oli ihan mukavasti, mutta näkymä oli ihanan syksyinen, kuivia kellastuneita lehtiä..(ikävä suomen syksyä? –ei) Ekana iltana mentiin syömään chachahan, seurana oli Tiinan opiskelukaveri highschoolista ja paljon sen kavereita. Ihanaa ruokaa!!! Tapastyyliin vaikka mitä erilaisia herkkuja ja sangriaa hörppäiltiin. Hintakin hiukka eri kyllä kun mihin on jo tottunut.. Väsymys oli melko kova, joten skipattiin illan chillailuosio ja palauduttiin hostellille nukkumaan. Ensin vaihtoehtona oli, että oltaisi menty Twin Peaksiin chillaileen, sitä en olisi jättänyt välistä kyllä! Lento lähti siis aamulla 6 jälkeen ja pitihän sitä ennen mennä Carlos and Charliesiin, kamat vaan autoon valmiiksi; jäi siis yhen yön unet väliin.

Seuraavana aamuna mulla oli varattu kasvohoito, joo-o, en olisi uskonut, että tuhlaan rahaa semmoseen, mutta nyt tuntui melko tarpeelliselta! Oli vähän luksusta! Paikkakin jo, mut ohjattiin odottamaan yläkertaan ylelliseen huoneeseen, tarjoiltiin teetä ja vähäkalorista suklaata ja ilmeisesti paikan hieroja piti mulle seuraa siihen asti, että tää mun kasvohoitaja tuli paikalle. Menevät kyllä jenkit kohteliaisuudessaan niin pitkälle, että suomalaiselle pulliaiselle tuntuu niin teennäiseltä ;) Luulin, että Méxicossa ollaan avuliaita ja ystävällisiä, mutta kyllä tuntuivat naapurissa olevan vielä enemmän. Tämä Gabrielle kysyi heti asunko jossain, missä on paljon ilman saasteita... Analyysi oli, että mulla on hyvin herkkä iho, ja ilmansaasteden johdota on nyt tukkiutunut. Cuernassa ei nyt niin kovin saastunut ole, mutta kun on tottunut Suomen puhtaaseen ilmaan niin... Lisäksi sain tietää, että olen oko elämäni käyttänyt liian voimakkaita tuotteita herkälle iholleni.Ihan siis oli tarpeen käynti, mutta olihan se nyt ihan pirun kalliskin. Ja onhan noita saasteita vastaan aika vaikee taistella..

Käytiin ajelemassa ja tietenkin valokuvaamassa Golden Gate Bridgellä ja ajeltiin ylhäällä kukkuloilla, wau, ihan mahtavat näkymät!!!! Myös Lombard street käytiin ajamassa ja oli kyllä mutkaa! Fisrhermans wharfissa ruokailtiin, sainkin parasta brownieta hetkeen :P Alue oli muutenkin tosi ihana käveleskellä, myöhemmin palasin uudestaan ja näin mm. kuuluisan bush manin (youtube) :D Ja oli vaikka mitä esitystä mm. mahtavia hiphop esityksiä. Tiinan kaveri asuu Berkeleyssä ja siellä vietettiin yksi ilta. On kaverilla pikkukämppä ylhäällä kukkuloilla, eikä yhtään hassummalla terassinäköalalla Golden Gate Bridge ja San Francisco. Ei vissiin ihan köyhä opiskelija.

Shoppailla tietenkin piti, vähän hankalaa kun tosin kun lähes pelkkää talvivaatetta ja etenkin neuleita myynnissä, niitä nyt ei ihan koko ajan tarvi. Kummasti silti sai rahaa menemään, ihan hirvittää!! Ruokakin maksaa jo niin julmetusti (no oli se halvempaa kahviloissa ja ravintoloissa kun suomessa, mutta méxicossa tolla olisi elänyt kuukauden). Ja voisivat kyllä laittaa verot suoraan tuotteen hintaan, ei tarvi tyhmän laskeskella (9,5% han on yllättävän hankala tulevalle dippainssille)

Vähän saattaa tuntua, että flunssa iskisi. Päivisin kyllä oli lämmin, hiki tuli hameessa ja topissa, mutta aamulla ja illalla hytisi farkuissa, pitkähihasessa, takissa ja kaulahuivissa.. Hostellin oli ihan ok, paljon siellä oli menoa ja sijaitsi mukavasti Broadwaylla. Lähellä oli topless paikkaa ja vaikka mitä J Vihdoin sai myös sitä kiinalaista ruokaa: China Town oli ihan nurkan takana myös.

Mitäs vielä Ameriikasta. Syötyä tuli niin epäterveellisesti ainakin, taitaa pari kiloa olla saldo viideltä päivältä :D Vähän rupesi jo myös tarttuun toi tekopirteen tuntunen tervehtiminen ja small talk. Ja kyllä tuntui hassulta kun kaikki sanoi darling tai honey. Jopa lähes kaikki kodittomat olivat hyvin kohteliaita. Monenlaista hiihtäjää oli katukuvassa ja myös sellasia asoita, joita ei voi tapahtua kuin jenkeissä, näkyi jopa uskomattomampia juttuja kuin Méxicossa!!

Miljoonasti tuli otettua kuvia....kaikki näyttää niiiiiin jenkiltä, no joo luonnollisesti, mutta hassua, että jokin paikka on juurikin sellanen mitä on odottanut. No okei, odotin, että San Francisco oisi isompi ja mäkkejä olisi ollut enemmän, mutta noin suunnilleen :D (Starbuckesja oli muuten hämmentävän runsaasti) Ja SFO on tosiaan täynnä homoja, jäi muuten sitten ostamatta se sateenkaaripaita tuliaisiksi L

Varakkuuserosta tuli mieleen, Cuernavacassa kun tuota rikasta väkeä jonkun verran riittää..Yhen tutun kaverilla on se kotona (valtava) pari tiikeriä ja pantteri, ei hitto, voisko taas rahalla tehä jotain muutakin.. Toinen kaveri ettii epätoivosesti jotain halvempaa kämppää, koska tämän hetkinen on niin kallis (~80e) ettei pysty maksamaan vaikka on kaksi työpaikkaa..

Akku loppuu pian, katsotaan, koska pääsen postitteleen tämän..

Täälläkin voi tulla vilu!

Joulu tulloo! Oikeesti, ihan hassua kun kaupoista löytyy koristellut joulukuuset ja vaikka mitä joulukrääsää..Alkaako se suomessakin näin aikasin? No, ainakin se tuntuu hassummalta näissä lämpötiloissa. Toinen hassu juttu, kun olin shoppailee: kaupat on täynnä ihan samanlaisii talvivaatteita, kun suomessa tällä hetkellä.. Yritä nyt siinä sitten löytää jotain kivoja kesävaatteita! Päädyinkin ostaa pari neuletta, saa nähä koska niitä oikeen pääsee käyttään :D

Tarviihan noita lämpösii vaatteita toki jo jossain päin Méxicoo. Ei niinkään kaukana täältä edes. Ajettiin noin kaksi tuntii täältä Cuernavacasta ja jo tuli Suomi-kelit mieleen. Lähtiessä hiki roisku, kun piti pukee pitkät housut, mutta perillä saikin vetää hupparia, kaulaliinaa ja toppatakkia (joo-o!) päälle. Pipokin piti ostaa. Lämmintä oli varmaan 5-10. Paikka oli La Marquesa (parque nacional). Siellä oli monenlaita aktiviteettia, me käytiin ratsasteleen ja ajamaan kartingia :P Huippua! Ja tuli niin ikävä ratsastusta! Oli muuten huiman kallista, ratsastus alle 4e ja karting alle 3e... Ei siis ollut mitkään ihan parhaat autot ja rata, mutt anyway. Ja maisemat jo koko ajomatkan oli ihanat! Ei vaan voi käsittää miten voi muuttua maisemat ja säätilat noin lyhyillä matkoilla. Taas näki palan erilaista Méxicoo ja tuntuu, että rakastun tähän maahan koko ajan vaan enemmän <3

Tuolla matkalla mun auton osto haaveet kasvoi niin, että kun palaan San Franciscosta voisin katsella millasta carroa olisi tarjolla :P Elämä helpottuisi huomattavasti, bensa on halpaa ja lisäksi näkisi niin niin paljon enemmän!!! Saa vaan nähä minkälaisen romiskon mun rahoilla saa.. Melkosen monilla löytyy jotain avomersuu, chrysleriä jnejne, mä posottelisin menee jollain vanhalla nissanilla varmaan..

Ei oo todellista, fonética y pronunciación tunnilla on meneillään lauluosio, Ei niin kun riitä runojen lausuminen enää. Valitaan siis luonnollisesti espanjankielinen laulu ja sitten rallatellaan vuorotellen luokassa. Olin aluksi, että voi helv*****, mutta oli se lopulta ihan hauskaa J Ja nämä lauluharjotukset jatkuvat varmaan koko loppusemesterin, jeejee.(on muuten 5 nopan kurssi!)

Oon koulussa kuunnellut, kun suurin osa tytöistä puhuu niin hassusti, sanapaino nousee lähes joka kolmannen sanan lopussa. Luo vähän vaikutelman, että haluavat tehdä selväksi, että ovat vähän ”tavallista parempia” yms. tiedä nyt miten sanoisin sen järkevästi. Fonéticassa tähänkin tuli ”varmistus”. Ylempien luokkien tytöillä ”fresa” (jóvenes de clase alta y media alta) tosiaan on oma puhetapansa, jossa sanapainot menee erilailla. No ilmiö on yleinen, eikä nyt välttis tarkota, että kaikki näistä haluiasivat tehdä selväksi ”hei, me ollaankin vähän rikkaampia”...

Niin kun tossa jo mainitsin niin lähen tän viikon perjantaina San Franciscoon :D Viiden päivän reissu, mutta rahatilanteenkin puolesta ihan riittävä. Shoppailua ja nähtävyyksiä :P Aluksi piti lähtee jo huomenna, mutta tuurillani lennot peruttiin. No tällä järjestelyllä menetän varmaan vaan yhen koulupäivän riippuen, miten noi bussit kulkee tänne Cuernaan Tolucan kentältä. Rasittavaa, kun ei voi esim. netistä löytää kunnolla aikatauluja!!!

Viime viikolla oli Hewanin, joka on meitin viereisessä huoneessa, syndet. Teemana f-party. Itse olin fake-girl: fake-hair-tits-lashes. Siitä tuo yksi kuva =) (eipä suostunut lisäämään, löytyy flickr..)

¿Cómo se dice...?

Kylläpäs mä nyt olen ahkera kirjottaja:) Johtuu pitkälti siitä, että nytkin pitäsi istuu tässä koneen ääressä ja opiskella; ei suinkaan siitä, että nyt olisi kovasti tapahtunut mitään erikoista.

Ihanaa, ihanaa, espanja alkaa sujumaan paremmin. Ihme jos ei alkaisi, viimeset pari viikkoa oon viettänyt mexicolaisten kanssa melko tiivisti.Välillä turhaudun kyllä kun ei vaan löydy oikeet verbimuodot nopeesti ja sanoja puuttu valtavasti,mutta...

Pääsin vihdoin kampaajalle, kaksi kuukautta sen kun olen halunnut tehdä. Tämäkin tapahtuma yllättäen vei paljon aikaa, yksi typy pesi hiukset, toinen kuivasi ja suoristi, poitsu leikkasi ja neljäs henkilö viimeisteli, huh. Oli semmonen oikeen supertrendikkään näkönen hair center, myöskin superkalliin näkönen, joten vähän kauhulla odottelin maksuhetkee: tittidii 9 euroo. Täytyy varmaan mennä värjäänkin pian :P Niin ja lopputulos erittäin kiva, katsoin kyllä kauhuissani lattialla, missä pisimmät hiussuortuvat oli yli 20cm :O

Eilen Moreloksessa, eli tässä osavaltiossa tapahtui 14 murhaa! Huiui. No mua rauhoteltiin, että nämä liittyvät pääasiassa huumediilereihin ja tää on erittäin harvinaista moreloksessa. En sitten ole varma nähtiinkö yksi näistä tapauksista.. Ajettiin pienen sairaalan ohi, jonka pihassa retkotti mies, kohtuullisen eloton näky.. Pian ajettiin uudestaan ohi, paikalla melkosesti poliiseja ja kovasti kaaoksellisen näkönen tutkimus menossa ruumiin ympärillä. Toinen perjantai-illan piristäjä: autopistalla oli tien vieressä poliisiauto, huolimatta Renen huudosta no mires, no mires tietenkin katsoin ja siellä poliisi keräili jotain pientä myttyä tienpielestä, kovin vähän enää ihmislapseksi tunnistettavaa :( Shocking...

Vähemmän shokeeraava näky samalla reissulla, suoraan jostain turvallisuus työssä: älä tee näin! (Harmittaa niin ettei taas ollut kamera mukana!) Mies oli keskellä kohtuullisen leveetä runsasliikenteistä tietä korjaamassa liikennevaloja, ko. valot roikkuivat vaijerissa (korkeella!) tien yläpuolella ja miekkosen tiikkaat nojasivat ainoastaan näihin valoihin, kiinni tämä piti nipusta sähköjohtoja.. México...näky kyllä sai mut repeen täysin kaikessta vaarallisuudestaan huolimatta. Takasin päin mennessä tilanne poikkesi niin, että tikkaissa keikkui kaksi miestä..

Muuten oli erittäin ihanan rauhallinen perjantai. Vihdoin opin Renen äitin avustuksella tekeen papumössöä, oon niin rakastunut kyseiseen ruokaan! Jännä kyllä, ennen kun en digannut pavuista sitten yhtään. Huomenna mennään vissiin ratsastaan :D :D Paikka on parin tunnin automatkan päässä täältä, on kuulemma upeet maisemat ja ratsastuksen lisäksi jotain muutakin aktiviteettia, jeje.

Löysinpä taas uuden paremman kahvinkin mercadolta, juurikin tässä jauhoin pavut ja odottelen valmistumista :P Ja niin kuin aina lauantaisin, kuuntelen naapurissa harjottelevaa orkesteria, miten ne voikin olla huonompia joka kerta!!?? Tästä huomaankin, että on toinen viikonloppu peräkkäin Cuernassa eli voisi ens viikonlopuksi suunnitella jotain pikkumatkaa, rahaakaan ei ole hetkeen mennyt mihinkään :)

Mutta mutta, jospa nyt alkaisin sen opiskelun, että pääsen viel viettään lauantaipäivää muutenkin kun tässä kotialtaalla..

Está buscando motivación para estudiar....

Joku ihme lintuhyökkäys meitin puutarhassa, on muuten jonkin verran värikkäämpää sakkia kun kotosuomessa. Tässä samalla huomasin, että omat appelsiinit alkaa kypsymään, pitääkin mennä maistamaan -> (Ei, se oli jokin muu sitrushedelmä ja luikerteli mato sisuksista vastaan, täydellistä.)

Tiedä mikä näihin moskiittoihinkin on mennyt, syövät niin pirusti ja puremista tulee jäätävän kokoset paiseet, onneksi osaa olla jo raapimatta, muuten olisi aika järkky näky!

Autoilun lisäksi pääsin myös moottoripyöräileen, tällä kertaa en luojan kiitos kuitenkaan ajanut (sitäkin kyllä vaadittiin, kovin itsetuhoisia nää meksikaanot :D ) On kyllä kovin kätsy tuolla ruuhkissa tuo pyörä, pujoteltiin vaikka minkä kokosista väleistä, välillä kyllä katoin, että tuosta ei kyllä voi mahtua, mutta kummasti sieltä vaan sujahdettiin (joo, joo on ihan turvallista ja hyvä kuski, ei tarvi hätäillä kotona! por supuesto sin casco..)

Viime viikonloppu (alkaa siis torstaina omalta kohdaltani) meni täysin meksikolaisten kanssa, joten kotona kun vaihtoi enkkuun tuli yllättäen taas spanglishia.. Poco a poco. Rasittavaa vaan kun kuulee uusia sanoja niin paljon, että ei vaan pysty muistamaan ja suuri osa vielä sellasia, mitä ei sanakirjat kerro. Nyt kun ei ollut vaihtareiden kanssa löyty mukavia antrojakin, vaihtarit käy pääasiassa vaan samoissa gringo-yökerhoissa.. Karaokea käytiin laulaan, voin sanoa että seurueemme poikien laulutapa oli kovasti teekkarimainen, mahdollissimman kovaa, sävelellä ei välttis niin väliä. Nyt vasta tuli maistettua Micheladaa, oikeen hävettää, että näin myöhään. On siis melkosen yleinen juominki täällä, on jonkin verta variaatiota, mutta tämä sisälsi siis olusta, limeä, tomaattimehua, tabascoa ja lasin reunat mukavasti chiletty. Pelkkä chile olut on kyllä parempaa, siinä yleensä viel lasin reunoilla ”chiletahna”, joka siitä sitten olusen kanssa herkutellaan. Itse diggaan eniten ihan normaalisti con limon y sal. Mahtaako mennä karhut tästä lähtien limen kanssa suolatuilla lasin reunuksilla. Noissa enempi mexicolaisissa paikoissa on tapana tilailla vaan litrasia oluita, hyvällä mielellä siis voi lähtee yksille ;) Ei täällä kukaan yleensä ole suomalaisessa änkyrä kunnossa, enemmän keskitytään muuhun kun itse juomiseen, oikein kiva :) Sitten tiedä mihin ne kaikki litraset oluet ja pöytiin tilattavat viinapullot ja tequila shotit häviää..jännä..

Lupasinpa mennä yhden mexicaanon valmistujaisiin joulukuussa. Melkein olisin veikannut, että valmistuu ennen prepasta kuin lääkäriksi :D Itsellä ei kyllä olisi niin kovasti luottoa, jos vastaanotossa tuli vasta ~20 näkönen lekuri. Anyway, sitä ennen on kuulemma opittava salsa kunnolla. Ei siis mitään paineita. En tosiaan oo vielä saanut aikaseksi alotettua tanssitunteja..Koulussa kun oli tuntien kaa päällekäin. Tuossa meitin kotia vastapäätä on uusi tanssikoulu ja sieltäpä löytyy zumbaa, salsaa, ritmos latinos, hiphop ja mitä kaikkee,jeee :D Myöskin pitkä iltapuku vaaditaan, bn, syy ostaa sekin, oon vähän kattellutkin kyseisten liikkeiden näyteikkunoita :P Vaihtoehtona on lainata Renen siskon pukua, mutta saatan kuulemma olla liian pieni siihen.

Yksi kulttuurijuttu mistä on pitänyt kertoa..Vaihtareiden kesken oltiin vaihteeksi sushilla ja puhuttiin eri maiden ruuista. Selitin mustastamakkarasta, ja hongkongilainen tyttö kysyi mistä lihasta se on, koiran? Näin päästiin aiheeseen koiran syönti.. Jos haluaa illallistaa hyvää koiraa on syytä soittaa ravintolaan ainakin edellisenä iltana ja tilata moinen. Löytyy myös ravintoloita, joissa saa ihan itse valita häkistä illallisensa. Toinen herkku on pulut, tähän yhtyi myös saksalainen tyttö, joka tiesi erittäin hyvän puluravintelin Hongkongissa. ¡Buen provecho!

Tämä viikko on taas täynnä kokeita ja kotitehtäviä L Eilen taas tuli lähdettyä illallistaan ja muuta hubaa, joten sai sitten paniikissa yöllä kertailla miten Méxicon sosiaaliavutukset, lainat sun muut systeemit toimii. Kolmen tunnin sisällä on markkinoinnin tentti, voisi siihen vaikka lukea pian tämän blogin kirjoittelun sijaan.. Huomenna taas runon lausuntaa Fónetica y pronunciacónissa ja sitten viikonviikonloppu :D (Miten se taas tulee niin pian?)

Kyllä Raúl hoitaa

Jahas, taas on hippasen vierähtänyt tota aikaa (se muuten menee niin niin nopeesti täällä). Viime kirjoituksessa näköjään oltu matkalla Guanajuatoon, joka on todellakin käymisen arvonen paikka. Pitempäänkin oisi hyvin viihtynyt. Kapunki siis tosi pieni, mutta kovasti täynnä elämää ja lisäksi tosi kaunis! Salsat, merenguet ja karaoket käytiin tottakai vetämässä, pojiltakin sujui karaoke espanjaksi oikein hyvin. Oli muuten ihana palata Cuernavacaan tuon reissun jälkeen, todella tuntui, että palasi kotiin :) Taksikuski, joka meitin nappasi bussiasemalta vielä kysyi ”¿calle Copalhuacan, verdad?” En sitten tiä mistä äijä tiesi, missä asun, mutta onhan se kiva, että taksikuskit alkaa oppiin tuon ;)

Taksejahan tästä kaupungista löytyy varmaan muutama miljoona, joukussa paljon niitä epävirallisempiakin takseja. Tulee muuten melkosesti käytettyä takseja: kouluun, kauppaan, baariin... Eikä maksa yleensä kun n.30 pesoo eli alta 2 egee, ja usein on vielä monta immeistä jakamassa tuon hurjan summan. Tästä huolimatta oma autokin oisi kyllä tosi jees, eilen iltasella/yöllä viimeksi pääsin ajelemaan ja on kyllä niiiiiin kivaa pitkästä aikaa :D Päiväruuhkista en oikeen tiedä miten selviäisin, kun on vähän olemattomat nuo liikennesäännöt täällä.

Tällä hetkellä kuuntelen lauantaipäivän ratoksi naapurin orkesteri harjotuksia, siis oikeesti, ne harjottelee joka helkkarin lauantai aamusta iltaan. Ja ei, eivät ole hyviä.. Istuskeleen tässä meitin uima-altaalla, käväsin juurikin pulahtaan tuolla, kun alkoi vähän hikeä puskemaan..Ja tulipa mieleen, että miten voin mennä takasi Suomeen?? Tähän elämään alkaa tottua vähän liian hyvin.. No onneksi mulla on vielää paljon aikaa jäljellä, suurin osa muistsa vaihtareista on vaan yhen semesterin ja palaa jo joulun jälkee kotiin, hullua.

Sadekausikin loppu kun seinään kuukauden vaihteessa. On oikeen mukava, että iltasin ei enää tule vettä, kun esterin persiistä! Syyskuussa sato siis melkein joka ilta. Mira, Ville ja Jussi ei ihan parhaita säitä saaneet. Niin tosiaan, palautuivat he kotiin kuun lopussa, kovin oli tyhjää pari päivää! Tossa mun 80 tai 90 leveessä sängyssäkin tuntui kovasti tilavalta nukkua ilman Miraa;) Meni kyllä sekin kuukausi niin liian nopeesti!

Acapulcossa käytiin vikana viikonloppuna, kun oli Mirkku ja Ville täällä. Myös Heikki tuli messiin, oli ihana nähdä pitkästä aikaa! Mentiin vähän kauemmalle rannalle, Pie de la Cuestaan. Huomasi kyllä, että ei ole syyskuu turistikuukausi, melkosen tyhjää oli tuolla pikkurannalla. Meri oli melkosen aallokas, kävi urheilusta yrittää pysyä pinnalla ja kyllähän se meri melkosen monta kertaa voitti ja siellä sitten mentiin pohjaa pitkin ja yritti saada biksut pysyyn päällä, ettei makaisi siinä sitten alasti aallon vetäytyessä pois. Sunnuntaina lähdettiin retkelle, tarkoitus oli mennä jollekin ihanalle saarelle, snorklailla, nähdä ehkä delfiinejä, kalastaa aivan julmetun kokosia kaloja ja mitä kaikkee. Voin kertoo, että Raul (äijä, joka meille tämän järkkäsi) vei kyllä turisteja 10-0. Siellä oltiin monta tuntia ”pikkuaallokossa” keskellä merta, ainot aktiviteetti nukkuminen ja välillä pitki kömpiä okkustamaan yli laidan. (ei hitto tota orkesteria!!!)Että semmonen veneterki, olin niiiiin helpottunut kun pääsi pois sieltä. Taas oppi tästäkin jotain. Mielenkiintonen taksimatkakin koettiin, pahimman sateen aikaan änkeydyttiin nelisteen kuplaan. Ikkunat tietty oli pidettävä auki, jotta näki ees jotain ulos ja sade mukavasti piiskasi vasten kasvoja. Näin oli mahdollisimman hehkeä olo mennä baariin :D Eli ei ihan täysin onnistunut reissu, mutta biitsi kun biitsi :P

Pankkitilikin käytiin avaamassa, hippasen kalliiksi tulee tuo rahan nostaminen. Oikein kärsivällinen oli pankkineiti, vaikka vähän tökki tuo epsanja taas jossain kohtia. Kummasti tarvi piirtää kartta oman kodin ympäristöstä, pyytää suosittelut kolmelta ihmiseltä ja vielä pitää kiikuttaa vesilaskukin sinne. Onpahan tili.

Ja nyt. Unohdin taas montamonta asiaa kirjottaa, mutta nyt lähden veittämään espanjan oppimispäivää mexicaanon kanssa :P Chau!

Viajecito

Bussissa busissa matkustetaan nyt. Viimenen etappi kymmenen päivän reissusta edessä, Guanajuato. Olipa siis keskivikko 15.9. vapaa koulusta koska itsenäisyyspäivä oli, joten otin myös maanantain ja torstain vapaaksi, että sai vähän lomaa. Ja sitä kyllä tarvi kuuden tentin ja parin harkkatyön jälkeen!! Hippasen olin rikki niistä kyllä. Kaikista en ole tsekannut tuloksia vielä, mutta yksi meni ihan ok ja hullusta kuuden sivun markkinoinnin kokeesta täydet 10 pistettä joka vastauksesta :)

4.9. perjantaina saapuivat suomalaiset kääliöt Cuernavacaan, Mira ja Ville aamulla ja Jussi illalla. Hän halusi viettää hieman aikaa Barcelonan lentokentällä myöskin, ehkä harjoitteli espanjalaista kulttuuria etukäteen.

Tequilan maistelulla jetlagin voittivat he. Itseltähän se vei vissiin viikon...Samoihin aikoihin yllättäen tuli myös ekat huonot kelit, tarkoittaa vettä joka ilta välillä jopa päivällä ja aurinko ei itseään esitellyt yhtä kirkkaasti kuin yleensä. Poliisi teki pojille ekana iltana ruumiintarkastuksen kesken taksimatkan. Onneksi rahat oli juotu baarissa ja taskuissa vain kortsuja ja pullonkorkkeja. Seuraavana iltana taksikuskilla oli ilmeisesti aikeet ryöstää Pipsa ja Ville, mutta pääsivät pakosalle ilman veistä tai pahempaa uhkailua. Bienvenidos a México :)

Taxcossa käytiin heittämässä päiväreissu. Ristoa kiivettiin katsomaan kaupungin/kylän huipulle. Vähän meinasi Miraa väsyttää matkanvarrella. Takasin alas Jussi koki pieniä kärsimyksiä kuplataksin etupenkillä (etupenkki = rautakettinki).

Viimeiset kolme tenttiä suoritin torstaina ja samana iltana lähettiin reissuun, jajajaja!! Vihdoin pääsi tämäkin tyttö rannalle Méxicossa :) Ensin oltiin pikkusessa rantakylässä, Sayulitassa. Ja enpä ole ikinä ennen uinut niin lämpimässä merivedessä, linnunmaitoa oli se. Ranta oli aivan ihana ja hotelli myös mahtava. Päästiin myös privaattiuima-altaaseen uiskentelemaan baarin jälkeen, ei hassumpi :P

Puerto Vallartan halusin nähdä, joten suunnattiin sinne jo seuraavana päivänä, matkaan otimme myös yhden italiaanon. On muuten niin kovin hassu tuo espanjan aksentti italialaisilla, aluksi en pystynyt nauramatta kuuntelemaan. Veneellä suuntasimme viettämään rantsupäivän pikkuseen paikkaan nimeltä C. Maisemat venematkalla oli mahtavia, vaikee kuvailla! No ylipäänsä korkeuserot joka puolella, missä oon käynyt tekee maisemista upeita, mutta tähän vielä lisättiin meri ja viidakkokasvillisuus, tahtoo päästä sinne myös vähän patikoimaan!!! (Ehkä sitten kun ilma ei ole enää niin kuuma ja kostee, nyt hiki roisku koko ajan, yöllä ei mitään helpotusta, eikä myöskään sade raikastanut tai viilentänyt sitten yhtään.)

Rahan menoa ei voinut estää, ainakaan poikien osalta. No Puerto Vallarta onkin hiukan kalliimpi paikka yllättäen turistien takia. Ja sen lisäksi ei valittu ihan halvimpia ravintoloita. Paras ruoka tuli omalta osaltani ainakin illallistettua melkosen mukavassa ravintolassa biitsillä. Fisua katkarapujen ja vihannesten kanssa. Jälkkäriksi täydellinen tiramisu. Hinnasta olin kauhuissani, mutta kun taas vertailee suomeen: illallinen vähän tavallista hienommassa ravintolassa alkupalalla, pääruualla, jälkkärillä, kahvilla ja loppudrinksulla n. 18 egeä, eipä paha. Pojat otti hummeria ja kokonaisen fisukan pöytään, tilasi Jussi viel vähän erikoisemman kahvin, joka tultiin valmistamaan pöydään viereen vähän erikoisemmalla menetelmällä. Taisi tässä paikassa Spagettikin olla tyytyväinen expressoonsa. (Oli melko kova paikka Spagetille, että ei saanut hotellin aamupalalla expressoa :D)

Guadalajarassa piti vähän baareilla, mutta sen sijaan metsästettiinkin mariachi bändi läheltä mariachi plazaa ja vietiin heidät heittämään pikkuserenadit Fernandon tyttöystävälle. Centrossa myös hengailtiin, kahvittelu hetki sai yllättävän käänteen kun jälkiruoka mojitoja tuotiinkiin pöytään kolmen sijaan tarjottimellinen. Osaavat yllättää häppäreillä, kun useinkaan moisesta ei ole mainintaa eikä tarjoilija sitä myöskään tilatessa ilmaise.

Ötökkäkokemukset tältä reissulta taitaa jäädä pitkälti vaan rapuun, joka hengaili mun rinkassa Sayulitassa.

There is a snake in my room!!!!

1. Etkoja meitin terangilla

2. Opiskelua koululla

3. The snakekiller

Didii, oli taas mukava reissu Guadalajarassa viime viikonloppuna, harmittaa vaan, että taas unehtu valokuvaus. Jeejee, ihastuin baariin, missä soitettiin hyvää rocka livenä :D Vähän alkaa olla jo vierotusoireita moisesta! Ranskiksilla kotona on kovin hittimäinen musiikki maku ja tietenkin siis ranskalainen musiikki on parasta ;) Eka kertaa kävin myös järven rannalla, kovin hassua oli: järvimaisema palmuilla. Muutenkin aivan ihanat maisemat siellä oli, joku kerta on päästävä kipuilemaan lähellä oleville vuorille/kukkuloille (miten mä nyt missaan viksuja sanoja taas suomeksi).

Mun vissiinkin eka mariachi-kokemus oli myös ihan positiivinen. Hölmöltähän se vähän tuntuu, kun soittajat ympäröi meitin pöydän ja suuri osa pöytäseurueesta hoilasi mukana (meitä n. 10, minä ainoa ulkkari). Hassut asut myöskin :) Onneksi kuitenkaan nämä ei ole yhtä innoikkaita ja runsaslukuisia, kun Kuuban salsansoittajat.

Viikonloput on kyllä yhtä mässäilyä :D Pitkästä aikaa söin ravintelissa, jotain muuta kun ihan perus mexicolaista, ihan sairaan hyvää :P (Kahdelta jopa noin 30 egeä alkuruuilla, drinksuilla, pääruualla ja jälkkärillä! eli oli vähän kalliimpi ravinteli tällä kertaa..) Harmittaa, etten tsekannut, mitä aineksia mun superbueno mangodrinksu sisälsi. Jälkkäri kyllä räjäytti makuhermot.

Sunnuntaina oli Beton isän synttäripirskeet, grillausta. Itse sankarin paikalle saaminen oli vähän ongelmallista, halusi katsoa elokuvaa ja nukkua; kyseessä siis yllätysjuhlat :) Piñata toteutettiin Shrekillä ja batmanilla (vihdoin siis myös näin miten tää ”leikki” toimii, hih)

Näpsäkästi melkein tuli eka myöhästyminen, bussi takasin Cuernaan taisi olla hippasen myöhässä (luulin, että oisin seiskalta aamulla perillä, mutta kun bussi kurvasi bussiaseman pihaan ysin jälkeen eikä koulussa pitänyt olla vasta kun 10.00) Kiitos mun uskomattoman kyvyn nukkua bussissa , heräsin vasta perillä enkä ehtinyt ressaan myöhästymisestä! Niin selvennykseksi: kurssilta saa ollla 2 viikkoa poissaoloja, jos myöhästyy se on myös poissaolo ja tietenkin haluun käyttää poissaoloni suunnitellusti matkustellen.

Täällä tosissaan joutuu opiskeleenkin, oon joutunut kuunteleen taas jotain helkkarin runoja ja miettiin mitä vaikeuksia mulla on espanjan kielessä konsonanttien kanssa, puuh. Ens viikolla ja sitä seuraavalla on jo ekat kokeet! Hyvin varmaan menee.. Enkunkieliset kurssit on melkosta käsien heiluttelua: strategy management y marketing. Molemmissa on ryhmätöitä, onneksi mun molemmat ryhmät tuntuu olevan melko hyviä eikä kummassakaan ole vaihtareita (eli ovat ahkeria ja mä voin vaan peesailla).

Eilen oli syndebileet, vaihteeksi mentiin syömään sushia ja sen jälkeen meitä lähti vaan pikkunen porukka antroon (hyvin outoa, mutta kaikki tuntui olevan väsyneitä edellisestä illasta). (Niin ja joo, oon viime aikoina syönyt sushia enemmän kun tacoja :) ) Oltiin menossa Carlos and Charlie´siin (melkosen usein vaihtarit sinne suuntaavat ja melkosen usein siellä on ilmasia juomia tytöille), mutta meijan mexicolaiset ystävämme olivatkin pokeille liian ”mexicolaisia” (eivät siis rikkaan näkösiä niin kuin muut mexicaanot siellä, hih) eikä päästy sisään, uskomatonta! No melkonen gringopaikka se onkin, ei harmittanut yhtään, että jouduttiin menemään muualle! Ja olipa vielä seuraavassa paikassa litran rommi/vodka... 2 por 1 :D

Tutkiskelin tässä yksi päivä vähän meitin puutarhaa ja sieltäpä löytyy banaanin lisäksi sitruunaa, limeä, mangoa kait ja avocado vissiinkin (he eivät olleet kasvaneet vielä tunnistettaviksi). Ihmekös muuten, että meijan talossa on kaikkee vanhaa ja arvokasta tavaraa etc. Yhden mun mexicolaisen kaverin silmät levis, kun se tsiikaili meijan tauluja, selitti, että on nähnyt ko. taulut kirjojen kuvissa ja kyllä, ovat arvokkaita. Talon omistaja on imeisesti tunnettukin kirjailija William Gibson (http://en.wikipedia.org/wiki/William_Gibson , http://www.williamgibsonbooks.com/ ) Jännä. Tietenkin señorat kertoivat meille myös jotain kummitusjuttuja talosta ja tittidii: kuka nyt onkaan yksin yhden yön täällä!!! Kämppikset lähti Acapulcoon; mulla taitaa olla suunnitelmana suunnata laguuneille yhen vaihtarin ja parin mexicaanon kanssa ja myös vesipuisto on ois yksi mahollisuus.

Kovin oli tänään mexicolainen päivä mulla. Oli tarkotuksena mennä vähän osteskeleen tarpeita yms. mutta ensin päädyinkin istuksimaan zocalolle korumyyjän ja rastojen tekijän seuraksi. Jeppis, toinen näistä on siis ihan mun kaveri (juurikin samainen, jota gringopaikan poket pitivät liian mexicolaisena.) Pääsin jatkaan matkaa noin pari sataa metriä, kun törmäsin toiseen tuttuun: kahvittelu ja epäonnistunut pyykinhakureissu ja aikaa kulunut 7 tuntia kotoa lähdöstä eli kaupat jo kiinni.. No ne tarpeet – mañana. Kumpainenkaan näistä amigoista ei siis puhu englantii, sain siis tosissani ponnistella taas mun surkeen espanjani kanssa. Mutta aivan huippuja ihmisiä, taas oppi paljon paljon lisää aisioita mexicolaisten elämästä, jotka ei ole syntyneet kultalusikka suussa eivätkä käy maan vissiin kalleinta yliopistoa (Tec on järjettömän hintanen!).

Otsikon mukaiseen huutoon heräsin yksi yö. Hewanin huoneessa luikertili säikähtänyt kärmes. Señorat epäilivät sen olevan myrkyllinen ja urheana poikana Nico jakoi otuksen kahteen osaan.. Pikkuliskoja myös joskun näen katossa, mutta he syövät moskiittoja ja ovat söpöjä. Jättimäisista yöperhosista (luulin aluksi lepakoiksi) en niin diggaa enkä liioin hämähäkeistä. Tolla meitin puutarhalla siis huonotkin puolet, kun houkuttelee noita eläimiä. Pikkuöttikset ja murkut ei niinkään juuri haittaa elämää, sulkee vaan leipäpussinsa kunnolla :)

Pin**es tareas..

Koska tänne on inhottava laittaa kuvia niin niitä löytyy täältä : http://www.flickr.com/photos/janzku

Tähän eka pasteen vanhan tekstin, mitä en näköjään ole muistanut pistää ilmoille..:

18.8.2009

Oon pikkuhiljaa oppinut tappaan moskiittoja, jee :D Ne on paljon viksumpia kun meitin hyttyset, paljon nopeempia ja hiljasempia. Ja mikä vielä pahempaa, sama moskiitto saattaa tikuttaa sua kymmenen kertaa, koska ne ei ota riskiä, että jäävät evästelee samaan paikkaan.

Visapaperit alkaa vihdoin olla hoidettu (toivottavasti) ja toivon, että ”alku”sählinki alkaa muutenkin hellittään, vuorokaudessa vaan on niin kovin vähän tunteja!! Asiaan voi vaikuttaa sekin, että kaikki tapahtuu välillä niin hitaasti; eilenkin kaupassa jonotettiin ihan hermona 40 minuuttia kassalla ja porukka ympärillä lukee lehtee yms. Työntekijöitä kyllä riittää, saattaa olla kaksikin heeboo pistään kamoja pusseihin, mutta en silti tajua miksi kaikki tapahtuu niin hitaasti.

Viikonloppuna Beto Guadalajarasta visiittasi mun luona ja toi mulle geishaa ja eloveenaa! Huippua! (ei mitenkään outoo, että mexicolainen tuo mulle suomalaisia tuotteita? ) Joku ahne mexicaano oli syönyt mun fazerin sinisen ”hostellin” jääkaapista, missä yhden yön majailin ennen muuttoa. Olin niiiiiiin surullinen :( Hih, odottelen, että Mira, Ville (ja ilmeisesti Jussikin) saapuu pikkulähetysten kanssa, jotka äiskä välittää :P (ei siis mitään vinkkiä edellämainituille henkilöille). Niin, viikonloppuna käytiin Taxcossa. Ihan tosi kaunis kaupunki!!! Ja Taxco on siis kapunki, joka on täynnä hopeaa, mulle oli niin mahdotonta yrittää valita, mitä koruja ostan!! Ihan liikaa liikaa vaihtoehtoja ja sen lisäksi tarvisi vähän hillitä tuota rahankäyttöä.. Ihana päivä ja lähettiin juuri ajoissa bussia kyseleen, melko rankan sateen pisti niskaan! Illalla mentiin antroon ja vihdoinkin uskalsin taas ottaa tequilaa Bailabaila! (joo, ruoka on tehnyt vatsan vähän jännittäväksi väliin).

Maanantaina koulu taas ikävästi palautti arkeen, uni meinasi tulla joka tunti ja espanjankieli ei kääntynyt päässä sitten yhtään. Niinpä ei ole mitään hajua, mitä läksyjä tuli ”arte y arquitectura de México” –kurssilta, kuulemma paljon.. Muut läksyt sentään ymmärsin, mutta katsotaan ymmärränkö tehdä.

Eilen pisti aivan hirveen ukkosen niskaan. Salamat löi jatkuvasti ja joka kerta, kun rysähti olin varma, että vähintään naapurin taloon iski! HUH!

Kävin myös testaan tangotuntia, mutta oli tylsä, taidan pyhittää kyseisen hyppytunnin ”kunnon urheilulle”. Anyway, koulun lääkäri ilmaantui paikalle pingispallojen kanssa, 5 oranssia loput valkosia. Jokaisen piti valkata pallon ja ne onnelliset, jotka oranssin saivat lähtivät huumetestiin. Jänskä tapa :)

21.8.2009

Olenpa käymässä Guadalajarassa nyt. Viileempi päivä (ihan on farkut jalassa ja t-paita) lämmintä ehkä vaan +23! Ja eilen aamulla sato vettä, ekan kerran päiväsaikaan!! (uiui, oon ollut täällä jo kuukauden). No, anyway, ihanaa kun ei hiki valu koko aika :)

Kouluhommat alkaa hajottaa, ei ehdi käymään tarpeekis edes antrossa! Esitelmiä, esitelmiä, esitelmiä. Yhden esitelmän oon jo pitänyt espanjaksi, se tuli jopa vähän yllärinä (se oli sse läksy, mitä en oikeen ollut tajunnut :D ) No hyvin se meni. Onneksi ei ole kovin vaikeeta, vaikka paljon hommia onkin ja varmaan helpottuu kunhan opin espanjaa ekaksi. Nytkin Fonética y pronunciación –kurssilla pitää kuunnella yuotubesta biisi (http://www.youtube.com/watch?v=Ok_wnW9YBrE) kirjottaa sen lyriikat niin kun parhaaksi näkee, jonka jälkeen tarkistaa oikeat lyriikat ja lukea ja nauhottaa ne yhteen ohjelmaan.. Ja sitten vielä lähettää nauhotus proffalle. Peruskoulu :D ? Arte y arquitecturassa on nyt eri intiaaniheimojen taidetta ja historiaa ja katsellaan missä sijaitsee cabeza número uno, cabeza número dos... (pää nro 1, pää nro 2) Hehee. On mulla sit kolme talouskurssiakin, pari enkuksi ja yksi espanjaksi, ne vaikuttaa olevan hyviä ja mielenkiintosia. Jännä nähä kuinka erilailla kaikki toimii täällä.. Mm. suurin Etelä-Amerikan internet/puhelinliittymä ym. palveluntarjoaja rikkoo lakia (olemalla monopoli), mutta tietenkään asialle ei tehdä mitään, yrityksellä kun on tarpeeksi rahaa. Joo, se eiköhän se riitä koulusta sitten :)

Oioi, Cuernavacan yhdessä ostoskeskuksessa on ihana sushiravintola, jossa on pari kertaa viikossa 2 por 1!!! Yksi lautanen maksaa normaalisti vaan joku 50 pesoo (eli alle 3e) ja nyt siis saa sitten kaverin kaa viel puoleen hintaan tai sitten voi tietty ahmia 2 lautasta niinkun viimeksi tehtiin :P Tietysti samalla, kun käytiin tuli ostettua myös jotain vaatteita ja kulutettua kovin kovasti aikaa niin, että sain sitten vääntää läksyjä 2 asti yöllä. Hyödyllistä siis :D

Ainiin, viisumitoimistossa kaikki meni ilmeisemmin ihan hyvin, leimoja sateli papereihin ja virkailija kyseli mm. tykkäänkö paljon tequilasta ja mikä on lemppari olut. Aikaa niiden kaikkien papereiden metsästämiseen oltiinkin käytetty. Meijan talon omistaja kun asuu jenkeissä ja ensin ei meinannut riittä meidän vuokranantajatädin id:t ja allekirjotukset. Mukaan piti vielä liittää viimeisin vesilasku ja siinäpä seisoi vielä jonkin kolmannen henkeytymän nimi, kaikkien kun olisi pitänyt olla samalla nimellä. Onneksi meitä on seitsemän samassa talossa niin international officen Paola auttoi meitä kovasti :) Nyt sit vaan oottelen, koska viisumi tulee voimaan niin pääsee matkusteleen Mexicon ulkopuolelle! Tosin ei mikään kiire, täällä riittäsi kyllä kanssa nähtävää monelle vuodelle :D

Tällä viikolla urheilin kovasti joka päivä :) Pakko pikkuhiljaa alottaa, kun alkaa lihakset häviään (kauhistuin kun farkut on löystyny reisistä ja takamuksesta), vatsa kuitenkin tuntuu imevän kaikkien tacojen kerman ja juuston, leivokset eivät myöskään ole mitenkään pahoja täällä :D

Jaha, aika tehdä siirtymä, minne ikinä mennäänkin, adiós!

Koulua, shoppailua, bileitä, puukkohippasilla...

Yeap, onpa ollut kiire! Nytkin hyyyyvin väsynyt, teksti saattaa olla sen mukaista.

Tänään vihdoin pääsin urheileen :D ja oikeen kunnolla: kävin salilla, abdomen-tunnilla (siis vatsalihaksia), body pumpissa ja body combatissa :D Jälkimmäiset tunnit pidettiin ulkona, aivan mahtavaa treenata kun taustalla näkyy palmut ja paljon muutakin oikein kivaa katseltavaa ;) Tosin urheilua vähän vaikeutti kipeät jalkapohjat; tässä yhtenä iltana kun jouduin ottaan rundin pimeessä ilman kenkiä keskellä ei mitään.

Koulu alkoi maanantaina kunnolla, viime viikko vaan orientaatioo. Heti ekana päivänä sain jo kämpän ja kämppikset J Talo on aivan mahtava! Olohuone on isompi kun mun edellinen kämppä, kattoterssilla on kohtuullisen iso uima-allas ja kivat näkymät, puutarha on iso, löytyy palmuja ja banaaniruohoja.... Huonekalut on antiikkia, joten kauheita bileitä täytyy välttää. Ja tärkee: suihkusta tulee lämmintä vettä ja vieläpä kohtuullisella paineella J Hintaan sisältyy sähkön, netin ym. lisäksi puutarhuri, pyyhkeiden ja lakanoiden vaihto ja siivous! Vähän siistii, joku viikkaa mun vaatteet ja järjestelee mun tavarat somasti riviin joka päivä! Ok, tuntuu melko oudolta, joten yritän olla siisti.. Ruokakin tehdään pyydettäessä jos antaa rahat aineisiin/ostaa ite. Ja tarjolla on myös ihanaa aamukahvia, sitä oon kaivannut! Asun siis neljän ranskiksen, yhen tavallaan saksalaisen ja yhen suomalaisen kanssa. Heh, tapahtui siis se mitä yritin välttää: suomalainen kämppis. No enää se ei tunnut yhtään huonolta vaihtoehdolta.

Uima-altaalla ollaan kunnolla keretty hengaileen vaan yksi (no pari) päivä. Ehkä tää hässäkkä vähän rauhottuu kohta, nyt on hoidettavana kaikki viisumi asiat ja koulun alotus jnejne. Viisumiin vaadittiinkin vaikka mitä vuokranantajan ID:tä, puhelinlaskua, kopiota, kopioita..Ja lisäksi piti täyttää lappusia, jossa mm. kysyttiin kasvojen mallia, nenän muotoa, käyttääkö viiksiä tai partaa, löytyykö luomia jne. Aivan hullua.

Kurssien valinta oli hankalaa, koska perjantai oli tietty saatava vaapaaks matkustelua varten, maanantaita en onnistunut saamaan millään L Nyt on koulua maanantaina, keskiviikkona ja torstaina. Salsatunteja en onnistunu ottaan, kun meni tuntien päälle. Täytyy ehkä ettiä jotain keskustasta tai opetella baarissa.

Ulkona oon tietty käyny niin paljon kun oon jaksanut, monina iltoina tosin on vaan kovin poikki olo. Viime perjantai-ilta yökerhossa oli aivann huippu =) Rahaakaan ei jostain syystä mennyt pesoakaan. No ei täällä muutenkaan kovin kallista ole juoda baarissa tai ennen baaria. Bacardi pullo maksaa joku 5-6 euroo litra! Pari iltaa oon ollut vähän kipeekin.. Nyt taitaa olla tulossa melko rankka viikonloppu, huomenna jo on futista: Mexico vs. USA!!! Torstaina joko salsailta tai yhdessä baarissa free for girls :D

Suomesta alan kaipaan suklaata!! Ei täällä oo yhtään samanlaisia :( Ja terveellisiä tuotteita, kaikki on täytetty sokerilla ja kuitua ei löydy mistään jne. Massu parka. Yhdessä ravintolassa oikeen mainostettiin sandwhicheja integral leivällä, se oli jopa lähes tummaa!!

Viime sunnuntaina oltiin shoppailemassa, oisin löytänyt niiiiin paljon vaikka mitä, mm. 8 aivan ihanaa mekkoa, mutta vähän oli karsittava, koska eivät olleet niin kovin halpoja. Päivän kruunasi jädet Häagen-Dazsissa <3>

Otettiin taxi kauppakeskuksen ulkopuolelta, oli jo pimeetä, mutta jossain vaiheessa tajuttiin olevamme jossain ihan väärässä paikassa. Kuski sitten väitti, että oli ymmärtänyt, että halutaan läheiseen kylään eikä meijän coloniaan. Sekin vielä jotenkin yritettiin uskoa, koska täällä taksikuskit ei yleensä tiedä mitään osotteita. Kyselin jo kuitenkin Tiinalta osaako se itsepuolusta.. Pian oltiinkin jossain aivan korvessa ja kuski pysäytti auton kääntyi meihin päin ja huusi espanjaksi jotain: ”Atraco, dinero, dinero!!” ja osotti mua jollakin terävällä puukolla tai pistimellä, mikä ikinä olikaan. Hirveesti en pohdiskellut vaihtoehtoja vaan ryntäsin ulos autosta (no sen verran, että otin tietty mun kaikki ihanat vaatteet mukaan) viskasin läpsyt jonnekin ja juoksin hullun lujaa jonkin mutapellon kautta hiekkatielle, missä näky muutama talokin. Kuski yritti heti lähtee liikkeelle, kun tajusi, että yritettiin pakoon, mutta onneksi myös Tiina pääsi nopeesti mun perään. Tosin oli yrittänyt saada Tiinasta otetta, en sitten tiedä yrittikö pitkään saada meitä kiinni.. Sattuamalta löydettiin sieltä lähes keskeltä ei mitään ihania ihmisiä, jotka vei meijat lähemmäs sivistysta ja soittivat luotettavan taksin. Ainoo mitä menetettiin oli juuri ostetut kaiuttimet; huomattavasti pahemminkin oisi voinut käydä! Muistan edelleenkin niin elävästi, kun kuski käänty meihin päin veitsen kanssa huutaen.. Ja sen kun juoksin ihan sokkona eteenpäin niin lujaa kun vaan pääsi. Siinä vaiheessa olin ihan varma, että kovin ehjänä ei tilanteesta selvitä, mutta näin jälkeenpäin ajatellen sehän halusi vaan rahaa. Välillä vaan tuntuu, että ihminen ei ole täällä niin kovin arvokas.. Muut kyllä sanoivat, että eivät välttis olisi uskaltaneet lähtee karkuun vaan antaneet rahat, kumma kun mulla ei käynyt mielessä ees ;) Nyt tapahtuma tuntuu jo epätodellista, ihan kuin olisin nähnyt vaan leffan tai jotain. Kotiin tullessa vasta huomasin, että jalat oli ihan mudassa ja tihku verta.Tästä lähtien syynätään taksikuskit tarkasti ja pyritään mielummin soittaan taksit. Yksin ei kukaan enää viitti pimeellä liikkua. Toisaalta ihan hyvä, että tapahtu tämä niin ollaan vähän varovaisempia, ollaanhan Mexicossa.

Piti paljon paljon muutakin kirjottaa ja laittaa kuvia, mutta nyt kutsuu espanjan aine!

Pian alkaa koulu..

Ensimmäinen reissu ohi Mexicossa ja tykkäsin!!!Bussissa nukuin sen joku 9h heräämättä! Beto tutustutti mua Guadalajaraan ja se on iiiiiso kaupunki! Paljon isoja ostoskeskuksia :P Ennen ympärillä oli itsenäisiä kaupunkeja, jotka nykyään kuuluu metropolialueeseen. Ihana kaupunki! Taas takkuaa ajatus suomeksi.. On kyllä niiiin paljon parempi liikkua paikallisten kanssa! Muuten mun visiitti oisi rajottunut lähinnä vaan ihan ihan keskustaan. (Ja auto oli makea mazda 3 ;) ) Myös Beton perhe oli oikein mukava, pitää vierailla toistekin. Uusia makuelämyksiä oli tällä kertaa kana/liha/maissi keitto, johon lisättiin salaattia, retiisiä, sipulia ja chiliä. Ja ravintolassa sushi a la mexicana, se oli hyvää! Japanilaiset saattaisivat suuttua, mutta mun mielestä tämä oli huomattavasti parempaa! Tietysti oli loistavaa tutustua johonkin, joka on asunut Suomessa ja ymmärtää minkälainen maa se oikeesti on ja minkälaisia suomalaiset on :D Ja oli kiva kuulla suomenkieltä pitkästä aikaa, tajusin myös kuinka kamala kieli se on opiskella!

Jonkin verran sain tutustua mexicolaiseen taiteeseen ja lisää odotan! Miten saan tuotua vaatteiden, kenkien lisäksi vielä tauluja yms??? Ehkä täytyy sitten mielummin karsia vaatteista ja kengistä. Niin, että kaikki, jotka olette tänne tulossa: varautukaa, että ahdan jotain laukkuunne..

Ainiin, suihku oli kunnolla lämmin ja tuli jopa kohtuullisella paineella ;) Ja sain fazerin sinistä, tosin unohdin syödä koko patukan, mikä rupesi niin harmittamaan bussissa. Myöskin harmitti lähteä niin pian :(

Tänä aamuna tulin takasin Cuernavacaan, siirsin kamani Miguelin perheestä väliaikaseen asuntooni, joka on keskustassa. On kyllä loistavaa, että täällä ollaan niin vieraanvarasia. Mutta silti tuntuu kivalta ihan maksaa vuokraa eikä vaan hengailla toisten kodeissa ;) Ostin ison suklaakakun Miguelin perheelle leipomosta kiitokseksi, kovin pieneltä tuntui antaa moinen..

Uudesta huoneessa löytyy kaikki tarpeellinen: sänky ja hylly. Ulkona on pihakeittiö ja uima-allas. No altaalla ei ikin ketään näy, joten ehkä mäkään en siihen ihan heti mene löhöömään.

Yep. Huomenna alkaa jo koulu :( Tai orientaatio viikko. No kiva nähdä muitakin vaihtareita, enpä olekaan vielä muihin tutustunut kun mexicolaisiin, jota en tosin pidä kun positiivisena asiana. Harmi, että osaavat niin hyvin englantia, olen ollut hyvinhyvin laiska harjottelemaan espanjaa toistaiseksi.

Nyt syömään!

Tienes que hablar español conmigo

Tänään suuntaan guadalajaraan, 9 tunnin bussimatka yöllä. Bussit on tosin parempia kun suomessa; on isompi tila nukkua ja hintaan kuuluu jotain syötävää ja juotavaa. Ekaa kertaa tarvii ehkä pukeutua pitkähihaseen, ilmastointi on kuulemma liian hyvä. Vaihteeksi CS:n kautta oon menossa: on asunut kolme vuotta suomessa, osaa jopa hippasen suomea :) Koulu alkaa tiistaina, joten siihen mennessä takaisin.

Yep, kämppää ei ole vielä, tosin en oikeestaan ole ees etsinyt.. Voin nyt, kun koulu alkaa vuokrata joksikin aikaa yhden huoneen keskustasta. hihii, kivat maisemat ja uima-allas :P Koulussa täytyy sitten katsella, jos löytäisi kämppiksiä sieltä. Bussikuljetus keskustasta maksaa joku $ 250 usd!Miten voi olla niin kallis, kun ei täällä mikään muukaan maksa. No tuo koulu onkin varmaan tarkoitettu vaan rikkaille.

Ihanaa olla tällä hetkellä vähän aikaa yksin, kieli alkaa olla ihan solmussa ja sen lisäksi, että on valvonut myöhään niin väsyttävää koko ajan käyttää vierasta kieltä. Ja mua ei ole tosiaan tähän mennessä jätetty lähes hetkeksikään yksin, joten aamusta iltaan on saanut rasittaa aivojaan koko ajan. Viime yönäkin ilmeisesti: unet oli englanniksi ja espanjaksi. Espanjan puhuminen ei kyllä luonnistu oikeen mitenkään, mutta ymmärtäminen menee jotenkin. Nämä mexicaanot onkin puhuneet mulle espanjaa, mutta useimmiten käytän vaan englantia, mahtaa olla hassun kuulosta keskustelua..

Olut limellä ja suolalla on yllättävän hyvää, täytyy vissiin ruveta harrastaan samaa suomessakin! Ja tequila! Se on niin hyvää! Harmi, että moista ei Suomesta saa :( Ei mexicolaisetkaan niin kovin vähän tuota alkoholia nauti. Häppärit kun alkaa niin pöytään pamahtaa muutama sanko kylmää olutta, 4 yhden hinnalla. Ja tequilalasin koko kasvaa lähes drinkkilasiksi, edes uskaltanut juoda kaikkea! Nyt olen viettänyt pari yötä keskustassa sohvasurffaillen. Miguel on töissä viikolla, joten en oo yöllä viitsinyt mennä sinne.. Tosin eilen oltiin ulkona Miguelin ja sen kavereiden kanssa, ei ollut taas kovin suomalainen olo, kun muut tilasivat litran tuopit olutta ja mä vain pullon :S Tytöt opetti mua tanssimaan salsaa jatkoilla; oon kyllä totaalisesti unohtanut kaikki askeleet, vaikka kävinkin salsatunneilla jonkun aikaa! Yöllä nukkuessa meinasin saada sydänkohtauksen, kun tunsin, että mun vieressä on jokin, olinkin saanut pari kissaa nukkumaan viereeni :)

Vielä jonkin verran täytyy ihmetellä näitä makuja.. Ostin hetelmäannoksen kadulta ja ennen, kun ehdin mitään sanoa tujauttivat mun ananasten päälle chiliä, ei mikään pieni ripaus. Myös mun jäätelö sai saman kohtelun. Ja jäätelö oli tequilajätksiä =) Tietenkin löytyy myös chiliolut ja chilikarkkeja. En tiedä oonko syönyt vielä mitään ilman chiliä ;)

Jeejee, löysin supermarketista activiaa ja kohtuullisen kuitupitosta leipää. Ja lihakin säilytetään ihan asiallisesti siellä toisin kuin mercadoissa. Niissä pelkkä hajukin lihakojun kohdalla on melko jäätävä. Tosin kyseistä lihaa varmaan olen täällä perheessä ja ravintoiloissa vetänyt ilman onkelmia, mutta saattaa olla, että en silti tän vuoden aikana pysty sitä itse ostamaan.

Jos monet ruuat on tulisia ja muutekin muy ricos niin makea on kanssa sitten makeaa! Sokeria ei kovasti säästellä ja muutenkin esim. maito, jogurtti, leipä, kakut, mehut jne. on kovin kovin makeita. Yksi mielenkiintonen juoma on aqua de arroz, eli riisivesi, hyvin jännä! Siinä on ilmeisemmin riisiä käynyt vedessä ja sitten maustetaan esim. kanelilla ja sokerilla, jotkut juo tämänkin kanssa limeä. Paljon parempaa, mitä voi kuvitella!

Salmiakkimaistatus oli kokemus. Jos täällä kaikki maistuu paljon enemmän miten voi lähes tukehtua salmiakkiin?? Ilmeet oli melkosia ja kukaan ei halunnut toista. Sisu hornien vaikutus oli moninkertainen. Oli joukossa kyllä yksi, joka oli oppinut tykkäämään salmiakista Suomen reissullaan (hahaa, sen kaveri tukholmasta oli suositellut ruotsin laivaa, oli kuulemma unohtumaton kokemus, vaikka ei muistakaan mitään :D )

Finlandia vodkaa löytyy ja tietenkin kaikki halusivat shotit, ei saavuttanut sekään varsin kovaa suosiota, olisi ehkä pitänyt sinnekin puristaa edes vähän limee.

Urheilua kaipaan edelleen! Ruoka on niin täynnä juustoa ja tuhteja kastikkeita, että olen pian pallo. Tosin muutenkin niiin paljon tekee mieli juokseen ja salille!! Kaikki ovat luvanneet viedä johonkin lenkkipaikkaan tai stadionille, mutta on vähän heikossa tää lupauksien toteuttaminen, mañana ;)

Koko ajan hiki

Ylin: korkealla kiivettiin

Seuraavissa: tan hetken asuinkumppaneita

Uskaltauduin jo katukeittiöön syömään ja ilmeisesti maitohappobakteereista on apua tai sitten mulla on rautanen vatsa. Täällä on paljon paikkoja, missä on pitkät pöydät kiertää ”keittiön” eli itse sentään näkee, miten ruoka valmistetaan. En sitten tiedä onko se hyvä juttu ;) Jännä myös, että ihmiset itse kirjottavat lapulle, mitä haluavat. Lihaköntsät siellä hikoili sen kuumuuden ja kärpästen keskellä tiskin alla, joten otin varmuudeksi vain kasvista :) Kokki oli innoissaan, koska ei ollut ennen nähnyt valkoisen tulevan syömään ko. paikkoihin. No, kaikki tutut ja tuntemattomat huusivat toisilleen joka pöydän nurkasta, joten ehkä espanjaa osaamaton ei kovin usein eksy moiseen.

Ruoka kyllä on loistavaa! En nyt vielä muista mitä kaikki nimeltään ovat (tacos, enchiladas, chilaquiles, fajitas, tortillas, burritos, flautas,quesadillas..), mutta erimallisia, erilaisilla maissi/vehnälätyillä, juustolla tai ilman saatavia ja kaikkiin näihin saa vaikka mitä täytteitä. Itse pistetään salsat, joita on myös melkonen lajitelma, eilen kokeilin pähkinää. ”Sopas” on ehkä tämän hetken suosikki, näyttää vähän pizzalta, mutta on maissilätty, joka sisältää papusössinkiä,juustoa ja itsevalitun täytteen. Myös enchilladas perunalla ja chilillä sinisessä maissilätyssä oli oikein hyvä kasvisvaihtoehto :P

Käsityksen lämmin vesi olen jo nyt hylännyt. ”Hanasta tulee vasemmalta lämmin, oikealta kylmä”. Tää tarkoitti mulle vasemmalta kylmä, oikealta jäätävä. Eilen innostuin, kun raanasta tuli lämmintä vettä päivällä, mutta sitten tajusin, että aurinko oli vaan lämmittänyt putkissa seisovan veden ;) Suihkussa kerään ensin mukiin jonkin aikaa vettä, että saisi joten kuten shampoon huuhdeltua pois. Toivottavasti tulevassa asunnossani suihkussa käynti ei olisi ihan niin jäätävä ja hankala kokemus, leikkaan pian kaljun muuten.

Nyt majailen paikallisessa perheessä, saa nähdä kuinka kauan. Perhe on tosi mukava ja etenkin mama ja papa yrittää kovasti opettaa mulle espanjaa :) Tosin aika heikolla menestyksellä, en tiä mihin se vähäkin espanjan kielen taito oikeen häviää, mikä jo oli! Lisäksi perheessä on kolme veljestä, koira, iguana ja tarantella. Viimeisimmästä en niin välitä.. Iguaani hengaili mun kädessä lepposasti, mutta yllättäen en sitten huolinut tarantellaa toiseen käteen. Mukava täällä on olla, ruokaakin tulee koko ajan nenän eteen, mutta kovin noloa on hengailla ilmaseksi! Eivät meinaan kuulu niihin varakkaisiin perheisiin.. Rahaa ei tietenkään suostu ottamaan, ehkä täytyy keksiä jokin lahja, minkä annan kun lähen.

Rahaa täällä ei kyllä paljon kulu eli siis halpaa on! Tähän mennessä (5 päivää) mennyt joku alle 50e, vaikka on matkannut Mexico Citysta tänne, ollut 2 yota hotellissa, kulkenut taksilla, syönyt ravinteleissa, visiteerannut lähikaupungissa jne. Bussista pitää hypätä usein pikkuvauhdissa pois, ainakin jos yksin on jäämässä: meinasin aika suorilta lentää katuun :) Taksi maksaa joku alle 2e, joten toistaiseksi olen vielä diggaillut niitä. Tänään erhdyin diggaamaan kävelyä, mexicolaiset ei tunnu oikeen minkäänlaista matkaa menevän jalan.. Taksilla olin mennyt Miguelin luo ja talon piti sijaita keskustan pohjoispuolella. Kaupunki olikin hippasen isompi, kun eka olin luullut :) No kahden tunnin jälkeen pääsin tähän ydinkeskustaan vihdoin. Osaavat muuten hienosti tehdä auton torvilla vislausäänen..

Vähän vaikeeta saada mitään kontaktia kehenkään, joka opiskelisi Tecillä; kukaan paikallinen, ketä tähän mennessä oon tavannut ei opiskele siellä ja ne harvat muut ulkkarit, joita oon nähnyt on reissaajia. Voihan olla, että muita vaihtareita tulee pääasiassa vasta 3.8. mikä on virallinen arrival date. Tecin campus on aikas kaukana keskustasta, joten ei kuulemma kannata täällä tähyillä Se renta –kylttejä vaan on parempi muuttaa lähemmäs campusta. Uusi campus valmistu 2008 ja sinne ei ilmeisesti ole muuta kuljetusta kuin Tecin itse järjestämä ja aikataulut on syvältä.

Eilen pääsin urheileen ekan kerran =) Mentiin tässä Cuernan lähellä olevaan kylään, jossa sijaitsi en muista minkä kulttuurin rakentama pyramidi, se oli ihan pikkuinen, ei mitään kuuluisampia raunioita. Mutta sinne piti kiivetä matka, joka ei ollut ihan pikkuinen!! Kuka hullu niin korkealle on jotain joskus rakentanut? Huomattavasti oli rankempaa kuin vaikka 15km lenkki, päälle vielä pikku kuumuus; onneksi kasvillisuutta on niin paljon, että oli sentään varjo. Itse kylä, Tepoztlán, oli pikkunen, oikein söpö. Väkee tosin oli kun pipoo, Hämeenkadulla nää ikinä niin paljon. Ja kojuja täynnä kaikkee kivaa ostettavaa! Heti kun saan sen kämpän on pakko päästä ostamaan kenkiä, koruja, vöitä , laukkuja :P (Nyt en siis viitsi sitten yhtään grammaa enempää tunkee noihin laukkuihin).

Niin ja ikävästi vähän joudun välttelemään aurinkoa, kun luon toistaiseksi toisesta olkapäästäni ilosaarinahkaa pois :( (alkoi jo lentokoneessa)

Hih, nyt saattaa saada lisäapua kämpän etsintään, yksi tyyppi cs:ista tunnisti mut täällä nettikahvilassa ja lähden tästä sen kanssa syomaan, tietää kuulemma jonkun, joka etsii kämppistä! (Yli miljoonan ihmisen kaupungissa voi näkojaan eksyä samaan kahvilaan)