keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Uusi koti, uudet kaverit, uusi semesteri...

Mun uusi uima-allas



Uudet kämppikset

Katopa, meikku on taas ahkeroinut tän kirjottamisen kanssa.. Tai no kirjotettua kyllä on tullut, koulu kun se taas alko. Nyt on sitten toinenkin blogi: http://cuernavaca2010.wordpress.com/presentacion/  epsanjankielellä kylläkin ja motiivina tehdä tämä, on kurssi nimeltään español avanzado, että semmoinen koulutehtävä.. Ai, pikkuhuomio, olen täällä siis Maria, kaiken jansku ja /zanet/ tappelun jälkeen se oli helpompi valinta, jotenkin luonnistuu näille mexicaanoille paremmin :) 

 

Muutto kohta eessä, löydettiin taas pikku luksuslukaali. Täysin erilainen, kun edellinen (hihii, niinkun jussi ihmetteli sohvalta herätessään, että missä helkkarin museossa on;) ) . Tämä on moderni, pari viikkoo sitten valmistunut kolmikerroksinen talo. Sijainti on enemmän ja vähemmän köyhemmän näkösellä alueella (Huom, suomen näkökulmasta, ei suinkaan mexicon!) ja on kyllä vähän hölmön näkönen siellä normimexicolaisten talojen keskellä, vielä kun on hippasen korkeempi. Jokaisessa kerroksessa on kolme huonetta, keittiö-olohuone, iso parveke (terassi). Mä austelen kahen ranskalaistytön kaa kolmannessa kerroksessa ja kaks ranskalaispoikaa ja suomalaistyttö ekassa kerroksessa, keskellä ei toistaiseksi ketään. Uima-allas tietty löytyy, väriltään jänskä: mustapunainen. Puutarha ei ole nyt täynnä banaaniruokoja, appelsiini- ja limepuita, ihan vaan nurtsi ja muutamia koristekasveja, okei, ne sopii talon tyyliin ehkä paremmin. Sitten: meillä on valtava kattoterassi bileitä varten tietenkin. Katolta valuu alas asti ”vesiputous”, johon on kohdistettu väriä vaihtavat ledvalot, ihan jeeees :P Omistaja on siis sisustusarkkitehti ja on suunnitellut myös talon. Tällä hetkellä odotellaan, että kolmas kerros sisutetaan; ite saatiin valita väriä ja huonekaluja! Eka kerros oli kuitenkin niin magee, että en sanonut muuta, kun että haluun limen/omenan vihreetä mun huoneeseen. Kaikilla on oma kylppäri ja lisäks terassilla ja uima-altaalla on myös omansa. Pian täytyy laittaa kuvia :) Ovisummerissa on kamera, josta näkee kuka on tulossa jne. Ja hintahan on tommonen huimat 180e lisäks tulee vesi ja sähkö, mutta ne nyt ei ole paljoo. Muutan varmaan tässä viikonloppuna. Hyvin kyllä viiihtysin täällä Renen perheessäkin, mutta on se kai helpompi muiden vaihtareiden kanssa loppujen lopuksi. Tarvi aina soitella, mitä kukakin on tekemässä ja liikkua yksin joka paikkaan. Ainakin voin tulla käymään helposti, on lähellä :)

Kämppiksistäni poikia en vielä kovasti tunne, mutta tytöt on ainakin tosi ihania :) Ja mikä yllättävää, eivät oikeestaan puhu ranskaa mun läsnäollessa!!! Kummia ranskiksia siispä! Nämä eivät olleet edes ainoita laatuaan, hyvin jännä. Yleisestikin oon melkein kaikkien vaihtareiden kaa puhunut espanjaa, jejeje. Todistusta edistymiselleni:

Española avanzadossa mulla on sama profe kun viime semesterin pronunciación kurssilla ja se kysy ”Maria, q pasooo, cómo hablas tan bien español?” Sain palautteeksi, että sanasto ja lauseet on luonnollisia ja kommunikointini espanjaksi on korkea (kirjoittaminen suomeksi sensijaan ei) joskin puuttuu kieliopillisia juttuja kuten  artikkeleita sun muuta pikkusälää :)

 

 

Iskä ja sen kaveri vieraili täällä, hehee, nyt on taas turvallista ;D (No melkein, ne on vielä Cancunissa) Munkin piti mennä sinne, mutta hemmetti vieköön, koulu ei vaan antanut periksi! En juurikaan ollut oottanut, että pääsis taas rantsuun!!! Yllättäen tequila maistui molemmille oikein hyvin :) Käytiin myös México Cityssä Frida Kahlon museossa, matkustettiin paljon metrolla ja zocaloa käytiin pällisteleen. Myöskin todettiin, että pohjosen bussiasemalta ei lähe puol kasin jälkeen busseja ja ilmoitin myöhäisestä saapumisestani Reneelle niin tulihan se tietenkin sitten hakeen meijat casetalta (tietullilta). Hih, siellä meijan pitikin tehä hätänen käännös, ettei tarvinnut mennä ees taas casetasta, ei siis sallittua. 

Iskä ja Teppo ei oikeen diganneet tästä Méxicon liikenteestä, kuinka pahasti mä oikeen oon sokaistunut/ tottunut tähän, kun iskäkin sanoo, ettei ajaisi täällä?? Tehtiin myös yksi epäonnistunut reissu Xochicalcon pyramideille, jotka meitin tuurilla juuri suljettiin. Tuliasostoksia käytiin tekeen Tepoztlanin markkinoilla. Mulle on väitetty, että sunnuntaisin kannattaa mennä, mutta samaa krääsäähän siellä oli joka kojussa, ei sen enempää alkuperäistä mexicolaista artesaniaa. Kaksi huivia silti tarttui mukaan ja pitkästä aikaa sain syödä sinistä tortillaa.

 

 

Koulun alkaessa alko tietty myös urheilu, vihdoin :D Jos taas ryhrys pienentään tätä latinotakamustaan niin sais käyttää kaikki housujansa. Sitten otin tanssikurssin Ritmos norteños, aivan superkivaa! Esim. tällästä musiikkia löytyy: http://www.youtube.com/watch?v=VMz5NCD0Ejg&feature=related =) Vaikeetakin on (ja vaarallista): tyttöä kieputetaan ja nostetaan hartiolle. Salsaakin jatketaan Renen kaa ainakun ei joudu oleen päivystyksessä.

 

Auton kanssa oon tosiaan perinyt äitini hyvän tuurin. Vähän sitä sun tätä täytyy korjailla ja sitten vielä joku idiootti kännissä pamautti meijan perään. Onpahan taas mexicolaisemman näkönen auto kun on takamus vähän kurtussa.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Ja taas vierähti yksi kuukausi..






  1. Playa
  2. Arbol de navidad
  3. Monte Alban
  4. Graduación
  5. Micheladas

Näköjään ollut vähän laiska kirjotteleen... Mitähän kaikkee tässä välillä on tapahtunut??

No ainakin jouduin jättää meijan kartanon :( Ja hyvästeleen Sonjan. Vikana päivänä hengailtiin vielä uima-altaalla ja tehtiin uusia mielenkiintosia löytöjä talosta. Tosin myös sen verran pelottavia, että oltiin tyytyväisiä ettei tarvi enää nukkua siellä.

Nyt asustelen Renen kotona. Ja en tiä mitä kummaa täällä Méxicossa ihmisella tapahtuu, mutta oon alkanut ihmetteleen miks ihmeessä suomalaiset muuttaa kotoo niin aikasin, hassua :D Täällä kun lähes kaikki asuu viel kotona (yleensä siihen asti kun menee naimisiin) Ja ihmettelevät kuka hullu haluaa asua yksin.. No enhän mäkään ole vielä koskaan asunut yksin enkä vissiin kyllä haluakaan;vanheni sopivasti tuo Toasin yksiöhakemuskin. Enkä nyt pelkästään tarkota, että on mukavaa kun on aina ruokaa, puhtaat vaatteet jne. Lähinnä voisin kaivata vähän perhekeskeisempää kulttuuria ja muutenkin vähemmän egoistista. Hyvin tulen toimeen koko perheen kanssa, eikä niilläkään ilmeisesti ole mitään mua vastaan, koko prehe yleensä sanoo ”mi hija / mi amor”

Huolimatta, että meitin talossa myös lakanat vaihettiin, siivottiin jne jne, niin on vaikeeta tottua doñaan. Tai tuntuu hassulta istua pöydässä ja pyytää doñaa tuomaan kahvia, vaikka kahvikeitin kököttää vieressä ja mukit on lähes käden ulottuvilla tai edes pyytää peseen vaatteet tai tekeen ruokaa. No kyllä ”hieman” v****** doña aina vastaa Renen pyytöihin ”sí señor”/”sí patron” :)

 

Joku on varmaan noteerannut suomessakin, että hetki sitten Cuernavacassa turvallisuusjoukot tappoivat Arturo Beltran Leyvan, yksi etsityimmistä huumekauppiasta. Ammuskelussa kuoli luultavammin 39, sennsuroituna alle 10.. Oltiin parin korttelin päässä pubissa ja omistaja kehotti jäämään vähän pitemmäksi aikaa. Etenkin viikko tuon jälkeen sanottiin, että kaduilla on vaarallista liikkua. Seuraavana viikonloppuna kaikki kököttikin kotona ja vähän oli tyhjempää joka paikassa kun normaalisti. Poliisiautojen pillit huusi sitäkin enemmän ja helikoptereita pörräili tämän tästä. Lehdissä näytettiin kovasti yksityiskohtasia kuvia ruumiista, mikä vähän ihmetytti mua :S

 

Tästä jotenkin tuli mieleen: kerran kun menin kotiin oli portin edessä jäätävän kokonen musta camioneta ja kolme pelottavan näköstä isoa mexicaanoa yhden tutun seurassa, tulivat samalla portin avauksella sisään, ihan vaan hieman ihmetytti. Myöhemmin kuitenkin tajusin, että olivat tämä kaverin bodyguardeja, liian rikas liikkumaan yksin :)

 

Renen valmistujaiset oli huiput pirskeet. (Myös Peterin, Chrisin ja Miken). Terveys taattu (vai vaarassa) kun on kaverina 4 vastavalmistunutta lääkäriä :D Voin kyllä sanoo, että en kestään moista uskoisi. Nyt kaikki sairaaloissa harjottelussa, ekassa vuorossa (16-7) Rene sai nukkua 3,5 minuuttia ja olla mukana 5 leikkauksessa; kuulostaisi, että on rankka vuosi tulossa!

 

Jouluruoka ei ollut yllättäen ihan perinteinen, tosin ei myöskään méxicolaisittain. Kukaan perheestä kun ei pahemmin diggaa perinteisestä jouluruuasta. Jättikatrkarapuaja al diablo, aivan sairaan hyviä :P Kyseisellä hetkellä ei ollut kinkkua ikävä. Jouluksi käytiin ostamassa säkillinen ilotulitteita, maksoi hurjat n. 15 euroa, suomessa ei ihan olisi siihen hintaan lähtenyt moinen määrnä :D

 

Jouluaamuna lähettiin kohti Oaxacaa. Kaduilla oli poikkeuksellisen tyhjää ja päästiinkin melkosen sujuvasti 5 tunnissa perille. Itse Oxaca city oli kaunis kaupunki. Zocalo tosi kaunis, täynnä valoja ja joulutähtiä  ja molempina iltoina kovasti menoa. Vähän parempi kun Cuernavacan zocalo, missä tällä hetkellä on luistinrata! (kauhee jono koko ajan, mutta eipä ole erityisen esteettinen keskellä plazaa!) Ekana iltana tanssittiin koko ilta salsaa ja cumbiaa <3>

Toisena päivänä käytiin Monte Albanissa. Alue oli iso ja mahtavalla paikalla. Se koostuu useasta pyramidista ja keskusaukiosta. Ovat kyllä melko vaikuttavia rakennelmia! Matkaa jatkettiin Hierve de Aguaan, jonka bongasin kartasta "cascadas". Ei sitten viitsitty ottaa enempää selville millaiset putoukset odotti. NO näkyihän se paikan päällä "cascadas pertificadas" eli kivettyneet :D No oli nekin hieno näky ja maisemat ympärillä myös mahtavat! Niin nämä putoukset on siis muodostuneet, koska vesi on niin mineraalipitoista. Paluumatkalla otettiin liftari kyytiin, asioita joita mexicossa tietenkin kannattaa tehä ;) No se oli vanhempi señor, myi jotain käsitöitä.


Illalla palattiin Oaxacan kaupunkiin ja seuraan liittyi Rebo, Paul, David ja Ondy. Yötä myöten lähdettiin ajelemaan kohti Mazunten rantaa. Matkaa ei ollut kun 250km mutta aikaa saatiin kulumaan 5-6 tuntia, vaikka taukoja ei pahemmin ollut. Tiessä oli siis vaihteeksi muutama miljoona mutkaa! Korkeella vuoristossa viistoon yläpuolella ajava rekka oli jännä näky, melkeen varmempi olin, että se lensi kuin että sen alla olisi ollut tie.

Ei ollut perinteisiä turistirantoja hienoilla hotelleilla. Puisia/kaislamajoja/mökkejä ja telttapaikkoja tai riippumattoja. Meininki oli huippu, paljon sekä mexicolaisia että travellereita. Väkeä oli kuitenkin paljon, joten yllättäen kaikki huoneet täynnä. Kavereilla oli teltat, mutta ei niihinkään kuusi ängennyt. Mutta ihan mukava oli nukkua kaislamatolla palmun alla :) Kaksi kaislamattoa olisi ollut vielä parempi, aamulla vähän hiekkainen olo, vähän oli kapea kahdelle ihmiselle. Käytiin  täälläkin veneretkellä, mutta huomattavasti mukavammalla, kuin Acapulcossa :D Nähtiin delfiinejä, valaita ja kilpikonnia. Kilpparin kanssa uitiinkin. Myös meduusoja oli ihan kiitettävästi, niistä en luonnollisesti niin digannut, mutta pisto muistutti lähinnä hyttysttä.Uiminen meressä kävi taas urheilusta. Molemmat polvet raapaleilla kun muutaman kerran paiskaiduin hiekkaan ja kiepuin pitkin rantaa. Oikeen aina onnistunut ajotus uida aallon mukana tai sukeltaa läpi ja täytyy myönää, että muutaman kerran rene joutui kieppuun mun mukana, kun ei luottanut, että hallitsen aallokon (no joo, en hallinnut).  Käytiin myös läheisessä kaupungissa auto-onkelmien takia ja toisen kerran jo otettiin liftareita kyytiin. Tällä kertaa etnohenkiset tyttö ja poika ja koira. Kyllä, koirakin oli erittäine etnohenkinen komeine maalauksineen :)

Todistetusti México on pieni. Saavuttiin rannalle n. 6 aikaan aamuyöstä ja ainoosta paikasta mikä oli auki löysin yhden kaverin, joka hetken asusteli Cuernassa (väsäili rastoja ym. zocalolla) ;) Toisella rannalla törmäsin travelleriin, jonka tapasin Euroopassa reilatessa!

Paluumatkalla oli vähän epäonnea. Jo Mazuntessa jouduin ostaan uuden akun autoon, vanha kun simahti täysin. Parin tunnin ajon jälkeen toinen otti iskua huomaamattoman hidasteen jälkeen konepeltiin ja pamahti. Seuraavaan kylään päästiin taksilla (”huimat” 7 pesoa per persoona ja taksiin änki 6 ihmistä liftausmeinigillä :D) No eihän kylästä tietenkään automaattia löytynyt ja seuraava automaatillinen paikka oli 50km päässä. Rahaa ja aikaa siis hukattiin mukavasti tähän.. Lähettiin n. 16 ja kotona oltiin aamuyöstä 5.00, huh.

 

Nyt oon koko kuukauden viettänyt vaan mexicolaisten kanssa (no parina päivänä sonjan kanssa). Ja huomaa, että oon mexicolaistumassa pahasti esim.: sipseihin laitan salsaa, hedelmät chilillä, leivän päälle chilejä, aamupalaksi tacoja/enchilladaksia/pozole..., olueen on välttämättä lisättävä jotain ja erityisen hyvää on kun ekaan heittää salsa inglesaa, jugo maggia, suolaa ja limeä tai sitten clamatoa (valmissekoitus mausteista ja tomaattimehusta), autoa ajaessa vilkun lisäksi huidon usein kädellä ikkunasta. Pysähtyä voi luonnollisesti mihin vaan kunhan käyttää hätävilkkuja. Hmm, tapoja oli paljon muitakin, mutta nyt tulee mieleen vaan ruokaan liittyvää, taitaa olla nälkä :P