Huuuh, kevät on tosiaan tullut! (yksi päivä taivaan täytti pääskyset, ovat kevään merkki) Ja on meinaan kuuma, ja huhti- ja toukokuu on kuumimpia kuukausia sanovat. Jotenkin tuntuu hassulta, että kevät on se kuumin ja kuivin aika.. Kesän lopulla/syksyllä, miten sen nämä nyt sitten luokitteleekin on taas vihreintä aikaa kun alkaa ne iltasateet. Itehän itsesasiassa tulin tänne just sillon, heinäkuussa. Nyt kyllä kaipaan sitä vihreyttä ja raikkautta sateiden jälkeen! Tai enemmän kyllä kaipaan ja Suomen kevään ja kesän vihreyttä ja raikkautta!!!
Äiti tuossa piipahti vierailulla vähän reilu pari viikkoa. Esittelin tätä tämänhetkistä kotikaupunkia, maistettiin mun lempitacoja, micheladoja, pozolea, kielitacoja (aivot jäi sitten maistamatta, vaikka Rene kyllä yritti kohteliaasti tarjota :) ) Taxcossa käytiin ja ihan hieman tarttui taas koruja mukaan, kiitos äiti! Myös Guerreron rannikolla tehtiin muutaman päivän retki, hotelli oli Playa Venturassa ja lisäks käytiin ajelelemassa Ometepecin kaupungissa ja lähellä olevalla rannalla . Vähän sitä tietenkin muuttui punaiseksi, mullakin naama helotti nätisti ekan päivän jälkeen. Ajamisesta sen sijaan sain taxikuski käsivarren ja reiteen komeen rajan sortseista (mikä sitten on ja pysyy). Rannalla äiti myös tutustui alacraniin eli skorpioniin (escorpión ja alacrán on vähän kai kooltaan ja myrkyltään erilaisia). Meinattiin siis joutua lähteen yötä vasten ajamaan takasin ”mä en täällä nuku yhtäkään yötä, jos tuo tulee meijan huoneeseen!!!” No sitten hotellin työntekijä tuli tappamaan öttiksen joka ehti pakenemaan naapurihuoneeseen. Itse en oikeen löytänyt mitään sopivaa murhavälinettä; ja seuraavalle reissulle tulee mukaan kyllä myrkkyspray!
Temazcalissa ja kokovartalohieronnassa käytiin. Pienien mahaepävakauksien ja tämän jälkeisen ravinnottomuuden takia äiti ei ikävä kyllä kestänyt koko Temazcal-sessioo ja täytyy kyllä miettää, että mexicolaiset voisivat hyvinkin voittaa suomalaiset saunojat. Niin siis Temazcal on prehispanic ”sauna”, jossa todella oli kuuma! Aattelin, että se on semmonen perinteinen kosteanlämmin höyryhuone, mitä ihmiset tapaavat kutsua saunaksi Suomen ulkopuolella. Oli jopa vihta! (tosin ei koivusta ;( )
Mitäs muuta, niin käytiin järven rannallakin. Maksettiin clubiin sisään, että päästiin järven rantaan uimaan uima-altaaseen ;) Löytyy paljon aktiviteetteja, vesihiihtoo, riippuliitoo, vesiskoottereita jnejne. Sisäänpääsymaksulla sai lähes sitä vastaavan määrän lipukkeita kulutettavaksi ruokaan ja juomaan. Ja oli kyllä taas niin herkullsia katkarapuja avocadoilla; noista katkaravuista on kyllä tullut lähes mun lempiruoka lähes missä tahansa muodossta, katkarapucoktail (”kylmä keitto” sisältää kaikenlaista muutakin merenelävää, joten edelleen mielummin syön tämän niin, etten suotta kauheesti katsele sisältöä..), katkarapuquesadillat, -tacot, al mojo de ajo, al diablo, salaatissa, sushissa, grillattuna, paneerattuna, pastassa... ja kun niitä saa vielä lähes joka muodossa joka paikasta ja halvalla. Ei oikein voita ne mitä oon pihinä Suomessa ostanut pakkasesta, säälittävän kokosiakin ovat.
Oih, äiti toi ruisleipää :P En muistanut kuin hyvää se oikeesti on.
Suomesta oon kyllä alkanut ikävöimään monia asiota. Yksi päivä kuvailin millanen on Suomen kesää ja kyllä tuli hullu halu päästä sinne, onneksi vielä ei ole kesä siellä! Kaipaan kesää vaikka se olisi sateinenkin, siellä sentään pysytyy menemään ulos sateella (useimmiten), täällä kun sitä (useimmiten) tulee hiukan voimakkaammin! Valosat yöt, kaikki tapahtumat, grillimakkara, sauna, festarit... Itseasiassa aloin myös ikävöimään syksyä, vaikka normaalisti siitä en niin kovin diggaa...Kadulla näin paljon orvokkeja ja tuli kova ikävä mummua! Oliveria voisin nyt silittää vaikka ikuiduuden! Haluisin käydä suomalaisessa supermarketissa, sieltä löytyy kaikki mitä haluan (syödä). Ja Hevalin rullakebu, voiko joko lähettää jonain superpikalähetyksenä :P Ja haluan suolikselle lenkille, en auringonpaahteiselle kentälle tai kadulle.. Ja mikä voittaa kiltakahvin ja välillä voisi bilettää taas teekkarimeinigillä. Haluun nähdä kaikki kaverit!!! Mutta onneksi tämä ikävä on kestettävissä, ei se Suomi niin kaukana ole ;)
Nyt on kohtuullisen levotonta, uutiset täynnä vaikka mitä juttuja. Mitenkäs muuhun kun huumeisiin liittyen. Mutta kovin on jännä se, että käyttäjiin tai myyjiin en oo sitten törmännyt ja yleisesti ottaen mexicolaiset suhtautuu huumeisiin aika jyrkästi. Ja missä muualla ongelmat olisi suurimmat kun USAn rajalla. Monet kaupungit siellä autioituu, kun väkivallan takia siellä ei enää yksinkertasesti voi asua. Niin no titenkin tunnen vaan ihmsiä, joista suurin osa opiskelee yliopistossa ja tietystä syistä en liiku alueilla, missä näihin käyttäjiin ja myyjin ehkä törmäisin..Mutta siis miten sen nyt sanois, ”normaalielämssä” jos on kohtuulliset tulot ei huumeisiin törmää. Euroopassa huomattavasti helpommin. Cuernavacassakin taas tapahtui, hyvin julkiselta sillalta läheltä suurta kauppakeskusta löytyi kaksi hirtettyä nuorta aikaisin aamulla. Ja läheltä löytyi viesti tietenkin narcoilta...
Noora ja Henkka on nyt täällä, tai nyt ovat Chiapasissa Heikin tykönä. Me käytiin niiden kanssa muutaman päivän reissussa Huatulcossa ja piti itseasiassa jatkaa Chiapasiin, muttta mulle tuli yllättäen kouluhomma joten jouduttiin palaan paljon aikasemmin. Ajomatka kyllä sieltäkin oli jo ihan riittävän pitkä, että jos sitten Chiapasiin menisi kun menee niin lentokoneella tai ees ilmastoidulla autolla! Huatulco oli vähän erilainen ranta, missä oon aikasemmin käynyt. Tai oli se itse kylä tai jopa pieni kaupunki ja sitten monta pikkusta rantaa. Halpoja hotelleja ei ite rannoilta löytynyt eikä ihan sitä hintaluokkaa mistään, mitä ajattelin, mutta kyllä nyt 10e yö päästiin kuitenkin. Yhdellä rannalla päästiin snorklaileen, oli ihan kohtuullisen kokonen riutta ja paljon fisukoita. Yksi rauskukin nähtiin, Rene yritti sukeltaa lähemmäs, mutta katsoi kuulemma niin julmasti suoraan silmiin, että piti palata äkkiä pinnalle. Oli muutamia väkivaltasempia ne isommat fisut, näykkivät jos meni niiden sekaan uimaan. Mutta paljon oli värikkäitä kilttejä pikkukaloja :)
Synttäritkin oli tuossa, hui oon jo vanha! Laulettiin Mañanitas, painettiin naama kakkuun, söin itse valitsemani synttäriaterian: lohta ja keitettyjä perunoita :) Ja illalla tietenkin antroon kavereiden kanssa.
On taas jo tällä viikolla kolmannet eli vikat parcialit, tämä lukukausi meni kyllä vielä nopeammin kun edellinen! Liian nopeesti...
